Uutiset

Meritekniikan apulaisprofessori Mashrura Musharraf tutkii älykkäitä aluksia

"Meriliikenteen automaatiota on kehitettävä siten, että järjestelmät ovat turvallisia ja vastaavat ihmisten tarpeita", hän sanoo.
Mashrura Musharraf, Assistant Professor of Marine Technology

Ensimmäiset autonomiset alukset meriliikenteessä ovat osoittaneet, että tekoäly tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan yhä enemmän meriteollisuuden ja merenkäytön kehitykseen.

Apulaisprofessori Mashrura Musharraf tutkii sitä, miten tiedonlouhintaa, koneoppimista ja tekoälyteknologioita voidaan soveltaa aluksissa niin, että järjestelmät ja ratkaisut ovat ihmiskeskeisiä ja turvallisia.

Musharraf aloitti kolmivuotiskautensa konetekniikan laitoksella keväällä 2021. Hän on valmistunut  tietojenkäsittelytieteen tohtoriksi vuonna 2018 Newfoundlandin Memorial Universitystä, jossa hän työskenteli tutkijatohtorina ennen Aalto-yliopistoon siirtymistään.

Mikä on tutkimuksesi tavoite? Mitä haluat saavuttaa?

"Tutkin tekoälyn algoritmeja ja haluan osoittaa, kuinka tärkeää algoritmien tulkinta ja läpinäkyvyys ovat kehitettäessä autonomisia aluksia, joissa miehistö korvataan kokonaan tai osittain automaatiolla", Musharraf toteaa.

Mikä on haastavinta tekoälyn soveltamisessa autonomisissa aluksissa?

”Päätöksenteko itsenäisissä järjestelmissä on melko yksinkertaista, kun ajatellaan  yksittäisen, paikallisen aluksen toimintaa. Suurilla valtamerialuksilla, jotka kohtaavat ankaria olosuhteita, automatisoidulta päätöksentekoprosessilta vaaditaan paljon enemmän.”

"Erityisesti jääolosuhteissa järjestelmiltä vaaditaan turvallisuutta ja luotettavuutta optimaalisen suorituskyvyn lisäksi."

”Tekoälyn käyttö laivoissa vaatii vielä tutkimusta, sillä emme voi taata sellaisten asioiden turvallisuutta ja luotettavuutta, joita emme ymmärrä. Kun älykkäät alukset ovat läpinäkyviä ja tulkittavia, voimme luoda meritekniikkaan uuden ajattelumallin ja toimintatavan, jossa tekoäly ja ihminen voivat toimia rinnakkain ja tehdä yhteistyötä. ”

Millaisia ​​visioita sinulla on tulevaisuuden aluksista?

”Uskon, että tulevaisuuden aluksissa yhdistyvät alan parhaat puolet - ihmiset ja koneet. Ihmiskunta on menestyksekkäästi harjoittanut merenkulkua jo vuosisatojen ajan. Jos voimme yhdistää tämän tiedon koneiden laskentaominaisuuksiin, voimme saavuttaa kokonaan uudenlaisen älykkyyden tason ja uusia mahdollisuuksia meriliikenteeseen ja meriteollisuuden tuotteisiin."

Miksi kannattaa opiskella meritekniikkaa?

Opiskelemalla ja työskentelemällä meritekniikan alalla voit vaikuttaa suoraan alan toimintaan ja löytää uudenlaisia ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Tämä on aina inspiroinut ja innoittanut minua. Pidän myös alan monitieteisyydestä. Maisteri- ja tohtorikoulutukseni aikana työskentelin ryhmässä, johon kuului asiantuntijoita laiva-arkkitehdeistä tietokoneinsinööreihin. Oli kiehtovaa nähdä, miten jokainen meistä auttoi omalla tavallaan varmistamaan alusten turvallisuutta. Uskon, että meritekniikka on jatkuvasti kasvava ala, ja jännittävistä haasteista ja mahdollisuuksista ei tule pulaa tulevina vuosina.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Sami Lauronen, Axel Hedman, Eero Virmavirta, Olli Latvakoski, Elina Heikkila.jpg
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Perustieteiden korkeakoulu palkitsi vuoden 2025 parhaat väitöskirjat ja diplomityöt

Perustieteiden korkeakoulussa valmistui 2025 kaiken kaikkiaan 71 tohtoritutkintoa ja 607 maisteritutkintoa. Korkeakoulu palkitsi seitsemän väitöskirjaa ja kuusi diplomityötä.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.
Neljä ihmistä seisoo tilavassa sisätilassa, jossa on kylttejä yläpuolella. Lattia on laatoitettu ja seinät ovat valkoiset.
Nimitykset, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Hannu Martola on nimitetty Aallon alumniverkoston johtoryhmän puheenjohtajaksi

Johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Esa Arola, Eila Lindroos ja Terttu Sopanen. Johtoryhmässä jatkavat Ari Bertula, Ossi Leikola, Laura Nikola ja Katja Soini.
Luminen kaupunkinäkymä, jossa on moderneja rakennuksia, raitiovaunu ja polkupyöriä. Ihmiset kävelevät lumisilla teillä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Merkittävä lahjoitus tie- ja päällystetekniikan tutkimukseen ja koulutukseen

Alan yritykset ja yhdistykset lahjoittivat yli 400 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle.