Merkittävät päästövähennykset ovat mahdollisia kerrostaloissa
EU:n tavoite on vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisissa kerrostaloissa voidaan erilaisilla energiakorjauksilla vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Vähennyspotentiaali on suurin vanhoissa kerrostaloissa, mutta myös uusissa rakennuksissa voidaan saavuttaa merkittäviä vähennyksiä.
Asuinrakennuksissa voidaan saavuttaa 70–80 % pienennys kustannustasolla 270–500 €/m2. Kaukolämpötaloissa päästöjä voidaan vähentää 30 % ilman elinkaarikustannusten nousua. Maalämpö- tai poistoilmalämpöpumppuja hyödyntämällä kustannustehokas päästövähennys on jopa 60–80 %.
Kustannustehokkaiden lämpöpumppuratkaisujen investointikulut vanhoissa taloissa ovat 100–300 €/m2 ja uusissa taloissa 60–120 €/m2. Alkuinvestoinnit ovat suurempia lämpöpumppuratkaisuissa, mutta niissä myös vähennyspotentiaali on merkittävämpi.
Parhaat ratkaisut vaihtelivat rakennusten iän mukaan. Aurinkosähkön tuotanto osoittautui kuitenkin taloudelliseksi kaikissa tapauksissa; olettaen, että sähkö voidaan hyödyntää asukkaiden käyttöön. Myös aurinkolämmön hyödyntäminen ja viemäriveden lämmöntalteenotto osoittautuivat erittäin kannattaviksi kaikenikäisissä taloissa.
Vanhoissa rakennuksissa kattojen lisäeristäminen sekä ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin olivat kustannustehokkaimpia energiakorjausratkaisuja. Uusissa koneellisella tulo-poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa oli hyvin kannattavaa käyttää järjestelmää tarpeenmukaisesti eli pienentää ilmanvaihtoa tyhjillään olevissa asunnoissa.
Seinien lisäeristäminen ei ollut kustannustehokasta, mutta se on perusteltua kaikkein vanhimmissa asuinrakennuksissa (rakennusvuosi ennen 1976). Samoin koneellisen poistoilmanvaihdon vaihtaminen lämmöntalteenotolla varustetuksi tulo-/poistoilmanvaihdoksi on kallista, mutta perusteltua sisäilmaston parantamisen kannalta.
Tutkimus tehtiin dynaamisen simulaation keinon hyödyntämällä monitavoiteoptimointia. Optimointialgoritmin avulla tietokonemallissa saatiin laskettua suuri määrä erilaisten energiakorjausvaihtoehtojen yhdistelmiä. Näin saatiin esiin joukko optimaalisia ratkaisuja, joissa kustannusten ja päästöjen minimoinnin välillä muodostettiin erilaisia kompromisseja. Optimaalisista ratkaisuvaihtoehdoista voidaan valita haluttu päästövähennys ja kustannustaso. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kustannustehokkaiden päästötoimenpiteiden valinnassa.
Lisätietoja tutkimuksesta antavat
Tutkijatohtori Janne Hirvonen, puh. 050 431 5780, janne.p.hirvonen@aalto.fi
Vanhempi tutkija Juha Jokisalo, puh. 050 407 2287, juha.jokisalo@aalto.fi
Professori Risto Kosonen, puh. 040 502 7484, risto.kosonen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Koodata vai eikö koodata? Python vai R? Vai sittenkin ChatGPT?
Onko ohjelmointitaito menneisyyttä generatiivisten tekoälytyökalujen aikakaudella? Ei suinkaan! Tule mukaan kursseille!
Professori Jenni Reuter: “Arkkitehtuuri voi tehdä maailmasta hieman paremman”
Arkkitehti Jenni Reuteria ohjaa halu tehdä merkityksellistä työtä, kehittää itseään ja muita sekä rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Hän uskoo, että jokaisella teolla voi tehdä jotain hyvää – myös arkkitehtuurissa.
Design Factoryn kontit muuttuivat taiteeksi
Aalto Design Factory on muuntautunut vanhat varastokonttinsa ulkoilmagallerian taideteoksiksi nimeltä ‘Bitti’ ja ‘Atomi’. Lopputuloksena on kampusympäristöä rikastuttava installaatio, jossa yhdistyvät funktionaalisuus ja taiteellinen näkemys.