Merkuriukseen matkaava BepiColombo ohitti Venuksen – simulaatio näyttää planeetalta karkaavat hiukkaspilvet
Venuksesta lähtevän pilven väri kertoo pakenevien hiukkasten tiheydestä: mitä punaisempi väri on, niin sitä enemmän alueella on pakenevia hiukkasia. Simulaatio: Aalto Virtual Planetarium
Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Japanin avaruusjärjestön JAXA:n BepiColombo-luotain ampaisi kohti Merkuriusta lokakuussa 2018. Vaikka matkaa on jäljellä vielä viitisen vuotta, ensimmäinen merkittävä välietappi koitti jo 15. lokakuuta 2020.
”BepiColombo-luotain teki ensimmäisen Venuksen ohilentonsa klo 6.58 Suomen aikaa”, kertoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan professori Esa Kallio. Hän on jo 20 vuoden ajan työskennellyt luotaimen SERENA-instrumenttiryhmässä, jonka rakentama laitteisto mittaa planeettojen ilmakehästä karkaavia hiukkasia.
”Päätavoite on Merkuriuksen hiukkasten mittaus, mutta koska joudumme matkalla poikkeamaan Venuksen kautta, pääsemme testaamaan mittalaitteiden toimivuutta jo nyt. Voimme siis vertailla molempien planeettojen avaruussäätä saman matkan aikana, mikä on hieno tilaisuus”, Kallio sanoo.
Esa Kallio on myös kehittänyt yhdessä kollegoidensa kanssa virtuaalisen avaruussimulaation, jossa käyttäjä voi liikkua avaruudessa ja ihailla eri planeettoja, muun muassa Venusta.
”Venuksen ohilennossa näkyy sen ilmakehästä karkaavien hiukkasten muodostama pilvi. Yksi tutkimuksemme tavoitteista on ymmärtää eri planeettojen kaasukehiä ja niiden kehitystä – ja sitä kautta oman Maamme ilmakehää. Venus ja Maa ovat naapuriplaneettoja, ja niitä verrataankin usein keskenään. Venus on planeetoista kuumin, todellinen pätsi. Hiilidioksidia on siellä suunnilleen saman verran kuin Maassa, mutta se on maaperän sijaan melkein kokonaan ilmakehässä – ja sitä tilannetta emme Maahan halua.”
Aalto-yliopiston yliopistotutkija Riku Järvinen on mukana luotaimen suomalaisvetoisessa SIXS-instrumenttiryhmässä, joka mittaa Auringon korkeaenergiaisia hiukkasia ja röntgensäteilyä. Mittaukset auttavat muun muassa päättelemään, miten alkuaineet ovat Merkuriuksessa jakautuneet.
BepiColombo koostuu kahdesta erillisestä luotaimesta, jotka asettuvat omille radoilleen Merkuriukseen saapumisen jälkeen. Luotaimissa on yhteensä 17 tutkimusinstrumenttia.
Haluatko lentää Venuksen ohi omalla kotisohvalla? Voit ladata Aalto Virtual Planetarium-sovelluksen osoitteesta (käyttö vaatii VR-lasit).
äپٴᲹ:
Professori Esa Kallio
puh. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi
Yliopistotutkija Riku Järvinen
puh. 050 357 4779
riku.jarvinen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Kolme uutta akatemiaprofessoria Aalto-yliopistoon
Tuomas Hytönen, Mikko Möttönen ja Aki Vehtari Perustieteiden korkeakoulusta on valittu akatemiaprofessorin tehtäviin – lämpimät onnittelut!
Kemian tekniikan opiskelija Mikko Manninen: ”Haluan nähdä, mihin bioteknologian osaamista voi käytännössä soveltaa”
Kun Aalto-yliopiston kemian tekniikan opiskelija Mikko Manninen valitsi maisteriopintojensa pääaineeksi bioteknologian, palaset loksahtivat kohdalleen. Hän on löytänyt oman alansa ja tekee nyt diplomityötä unelmiensa yrityksessä.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.