������

Metallien kestävä jalostaminen, käyttö ja kierrättäminen on ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä. Erilaisia metalleja käytetään muun muassa akuissa ja muussa elektroniikassa. Kun teknologian ja sähkölaitteiden käyttö ja tarve lisääntyvät, tarvitaan myös monia metalleja aiempaa enemmän. 

Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun metallurgian professorit Mari Lundström ja Ari Jokilaakso ovat yhtä mieltä siitä, että myös metallien kulutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta esimerkiksi akuissa tarvittavien metallien saatavuus pystytään turvaamaan. 

”Moni keskeinen tai saatavuudeltaan kriittinen metalli on saatavissa ainoastaan kaivosteollisuuden sivutuotteena”, Jokilaakso kertoo. 

Usein myös tällaisten harvinaisten metallien, kuten skandiumin, neodyymin ja dysprosiumin prosessointi on hyvin haastavaa. Suurin saatavuus- ja kestävyysongelma piilee kuitenkin ihmisten käyttäytymisessä. 

”Kaikista keskeisin metallien käyttöön liittyvä ongelma ei ole metallurginen vaan sosiaalinen - Meidän kulutuskäyttäytymisemme ei ole kestävällä tasolla”, Lundström toteaa. 

Metalleja tarvitaan todella paljon, koska kulutamme yleisesti paljon enemmän kuin ennen. Jokilaakson mukaan myös aiempaa enemmän kuluttavien ihmisten lukumäärän kasvu on kriittinen kysymys. 

”Metallurgit tulevat kuvaan siinä, että meidän on saatava tuotettua ja hyötykäytettyä olemassa olevat metallit mahdollisimman tehokkaasti. Emme saa hukata raaka-ainetta. Myös sivuvirrat on saatava hyötykäyttöön ja kiertotalous toimimaan. Kulutuksen määrää emme saa sormia napsauttamalla vähentymään.”, Jokilaakso kertoo.

Kaikki voivat vaikuttaa

Jokainen voi kiinnittää arjessaan huomiota kestävään metallien käyttöön. Lundström ja Jokilaakso kehottavatkin käyttämään esimerkiksi akkuja ja sähkölaitteita mahdollisimman pitkään. Myös laitteiden ja eri metallituotteiden laatuun kannattaa kiinnittää huomiota jo hankintahetkellä. Laadukkaampi tuote voi olla kalliimpi, mutta se todennäköisesti kestää käytössä pidempään. 

”Kertakäyttöisyydestä pitäisi päästä eroon. Kun metallit on kerran jalostettu ja otettu käyttöön, niitä kannattaa käyttää pitkään ja kierrättää. Sitten kun on pakko luopua, on tärkeää, että metallit kierrätetään mahdollisimman nopeasti”, Lundström ohjeistaa. 

Kun metalleja kierrätetään tehokkaasti, ei uutta raaka-ainetta tarvita niin paljon. Tehokkaaseen metallien kiertotalouteen on Lundströmin mukaan Suomessa hyvät mahdollisuudet ja teollisuuskin on lähtenyt työhön jo mukaan. Valttinamme on myös korkea osaaminen. 

Vaikka kuluttaja voi tehdä hyviä valintoja metallienkin suhteen, haluaa Jokilaakso kuitenkin painottaa järjestelmätason muutosten tärkeyttä. Vastuu on sekä yksilöllä, päätöksentekijöillä, että yrityksillä. 

”Kun freoneista johtuvaa otsonikatoa ryhdyttiin aikanaan torjumaan, ei ihmisiä silloin syytetty jääkaappien käytöstä. Jääkaappien valmistajat velvoitettiin keksimään jokin muu aine freonin tilalle.”