ºÚÁÏÍø

Uutiset

Metropolialueen korkeakoulujen rehtorien kannanotto budjettiriiheen: Korkeakouluihin panostaminen lisää tuottavuutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä

Korkeakoulujen perusrahoituksen 60 miljoonan euron lisäys on tärkeää toteuttaa täysimääräisenä, samoin lisämääräraha aloituspaikkojen nostoon.
Neljä opiskelijaa laskeutuu portaita valoisassa aulatilassa kampuksella. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio.

Hallitus on ottanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen tavoittelun. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmiksi tekijöiksi mainitaan ohjelmassa osaaminen ja innovaatiot.

Me kaikki metropolialueen korkeakoulut olemme sitoutuneita Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseen takaisin maailman kärkeen sekä laadukkaan, innovaatioita tuottavan tutkimuksen tuottamiseen. Haluamme tarjota laadukasta koulutusta useammalle nuorelle ja jouduttaa jatkuvaa oppimista. Korkeakouluilla on tärkeä tehtävä myös eriarvoistumiskehityksen pysäyttäjinä ja suomalaisen sivistysperustan vahvistajina.

Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin päätöksiä. Esimerkiksi osaamistason nosto korkeakoulutettujen määrää lisäämällä näkyy työllisyysasteessa ja työn tuottavuuden kasvussa viiveellä. Samoin nyt tehtävät panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kasvattavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa kansainvälisten yritysten silmissä pitkällä aikavälillä. Jotta vaikutuksia saadaan nopeammin aikaan, korkeakoulujen perusrahoituksen täysimääräinen 60 miljoonan euron vuotuinen lisäys on tärkeää toteuttaa täysimääräisenä opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaisesti heti hallituskauden alusta alkaen, samoin opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukainen lisämääräraha aloituspaikkojen nostoon.

Taustaa: Viime vuosien leikkauksilla on ollut kovia seurauksia korkeakoulujen toimintaan: vuosien 2016–2019 aikaiset menetykset ovat indeksijäädytyksineen yli miljardin. Tämä on johtanut siihen, että vuonna 2020 korkeakouluilla on käytössään vuotta kohden rahaa yli 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen osalta tämä on merkinnyt joka viidennen euron menetystä.

  • Ilkka Niemelä, Aalto-yliopisto
  • Mona ForsskÃ¥hl, Yrkeshögskolan Arcada
  • Tapio Kujala, Diakonia-ammattikorkeakoulu
  • Teemu Kokko, Haaga-Helia
  • Karen Spens, Hanken
  • Jari Niemelä, Helsingin yliopisto
  • Jukka Määttä, Humak
  • Jouni Koski, Laurea
  • Jari Kallio, Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Riitta Konkola, Metropolia
  • Jari Perkiömäki, Taideyliopisto
  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Huppariin pukeutunut henkilö käyttää valaistua fotoboksia vilkkaassa messuhallissa
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto 126. sijalla QS:n yliopistovertailussa

Aalto pärjäsi vertailussa parhaiten valmistuneiden työllistymisen ja kestävyyden osa-alueilla.
Henkilöitä pöydän ääressä kirkkaassa sisätilassa, kasvot blurattuina, jutellen ja taputtaen.
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Opiskelijoille lisää valinnanvaraa kieltenopiskeluun – neljä pääkaupunkiseudun yliopistoa avaavat tarjontansa

Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto ja Hanken ovat käynnistäneet uuden kieltenopiskelua edistävän verkoston.
Kolme ihmistä pitelee lankakartioita suuren vihreän tekstiilikoneen edessä tehtaassa.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi

EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
professori Mai Anttila
Yliopisto Julkaistu:

Mai Anttila in memoriam

Markkinoinnin emeritaprofessori Mai Anttila on kuollut.