Metsäteollisuuden sivutuotteista kestäviä materiaaleja
Kun Sahar Babaeipour aloitti polymeeritekniikan opinnot Iranissa, hän keskittyi pääasiassa synteettisiin materiaaleihin. Ajan myötä hän alkoi pohtia niiden roolia kestävän tulevaisuuden kannalta.
”Tajusin, että tulevaisuus on biopohjaisissa materiaaleissa”, hän sanoo.
Tämä oivallus toi hänet lopulta Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakouluun, jossa hän suoritti biotuotetekniikan maisterintutkinnon ja jatkoi myöhemmin tohtoriopintoja yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa.
”Tiesin, että Suomella on vahva koulutusjärjestelmä, ja kestävyysteemat olivat minulle erittäin tärkeitä.”
Väitöskirjassaan Babaeipour kehitti ligniinin nanopartikkeleita hyödyntäviä biopohjaisia pinnoitteita pakkaus- ja tekstiilikäyttöön. Ligniini on metsäteollisuuden sivutuote ja yksi maailman yleisimmistä luonnonpolymeereistä.
”Tavoitteena oli luoda toimiva materiaali, joka tuo lisäarvoa teollisuuden sivutuotteille, voi korvata öljypohjaisia materiaaleja ja on silti kierrätettävä”, hän selittää.
Hänen tutkimuksensa keskittyi pinnoitteisiin, jotka parantavat materiaalien kosteuden-, hapen-, veden- ja öljyn kestävyyttä. Työ yhdisti kemian, materiaalitieteen ja kestävän kehityksen tutkimuksen teollisten sovellusten tarpeet huomioiden.
Vaihto-opinnot Grenoblen yliopistossa auttoivat häntä ymmärtämään paremmin pakkausalan teollisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.
”Yksi tärkeä oppi oli, että se, mikä on mielenkiintoista akateemisessa maailmassa, ei aina ole sitä, mitä teollisuus tarvitsee”, hän sanoo. ”Halusin löytää ratkaisuja, jotka ovat sekä tieteellisesti arvokkaita että käytännön kannalta merkityksellisiä.”
Yksi keskeisistä haasteista oli ligniini itsessään. Koska ligniini reagoi luonnostaan voimakkaasti veden kanssa, sen soveltaminen kosteudenkestäviin pakkauksiin vaati paljon työtä liuosten parissa.
Vaikka laajamittaiseen kaupalliseen käyttöön tarvitaan vielä lisää kehitystyötä, Babaeipour uskoo ligniinipohjaisten materiaalien potentiaaliin.
”Metsäteollisuus tuottaa jo nyt suuria määriä ligniiniä. Polttamisen sijaan meidän pitäisi kehittää sille arvokkaampia käyttötarkoituksia.”
Babaeipourin mukaan kemian insinööreillä on tärkeä rooli kestävämpien teollisuudenalojen kehittämisessä.
”Emme ratkaise kestävyyshaasteita yhdessä yössä, mutta tulevaisuuden teollisuus perustuu tutkimukseen, jota teemme tänään.”
Hän korostaa myös yhteistyön merkitystä tohtoriopintojen aikana, sillä se on olennainen osa Bioinnovation Centerin toimintatapaa.
”Opin paljon viestinnästä, ongelmanratkaisusta ja yhteistyöstä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa”, hän sanoo. ”۳ٱٲö oli oleellinen osa työtäni.”
Tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen Babaeipour jatkaa työskentelyä biopohjaisten materiaalien parissa sovellusspesialistina Boreal Bioproducts -yrityksessä. Babaeipour kuvailee kokemustaan Aalto-yliopistossa sekä akateemisesti että ammatillisesti kannustavaksi.
”Minulla oli mahdollisuus keskittyä opintoihin ja tutkimukseen ilman muita huolia, sillä sain samalla alani työkokemusta. Kesätyöt ja rahoitetut opinnäytetyöt antoivat minulle mahdollisuuden keskittyä ammatilliseen kasvuun.”
Kestävyydestä kiinnostuneille opiskelijoille hänen neuvonsa on yksinkertainen:
”Kaikki on kiinni intohimosta. Riippumatta siitä, miltä alalta tulet, voit työskennellä kestävään kehitykseen liittyvien aiheiden parissa. Voit tehdä yhteistyötä ihmisten kanssa, joilla on sinua täydentäviä taitoja.”
Sahar Babaeipourin väitöskirja “” hyväksyttiin 13.5.2026.
Lue lisää uutisia
Tohtoriopintojen uusi THOPS-työkalu julkaistu
Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.
Esitarkastus- ja valmistumisaikataulut kesällä 2026
Tietoa väitöskirjan esitarkastuksesta, julkisesta väitöstilaisuudesta ja valmistumisesta tohtoriksi kesällä 2026
Kasvun avaimet: Näin energiamurros tekee öljystä tarpeettoman
Puhtaaseen energiaan siirtyminen on yhteiskunnalle yhtä suuri mullistus kuin digitalisaatio, ja Suomella on siihen monta valttikorttia, sanoo Aalto-yliopiston uutta Energiasiirtymän osaamiskeskusta vetävä professori Annukka Santasalo-Aarnio.