Miksi kestävän kehityksen teknologioiden kaupallistaminen kompastelee?
Kestävän kehityksen innovaatioiden tavoitteena on yleensä ympäristöystävällisyys tai yhteiskuntavastuun edistäminen, esimerkiksi pienviljelijän sosiaalisen aseman parantaminen. Professori Jeremy Hall kertoi Aalto Sustainability Hubissa pitämässään vierailuluennossa, miksi kestävän kehityksen innovaatiot eivät hyvästä tarkoituksestaan huolimatta aina menesty kaupallisesti.
”Tutkijat yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten laboratorioissa ottavat isoja harppauksia kestävän kehityksen teknologioiden kehittämisessä, mutta näiden teknologioiden kaupallistamisessa tulee usein vastaan ennalta arvaamattomia esteitä”, professori Hall kertoo. ”Tyypillinen esimerkki hankaluuksista ovat pitkät ja monimutkaiset lupaprosessit. Tällaiset lupaprosessit ovat mutkistaneet esimerkiksi Brasilian valtion omistaman Embraba-tutkimuslaitoksen kehittämän siirtogeenisen puuvillalajikkeen käyttöönottoa, vaikka kyseinen puuvillalajike näyttää kestävän paremmin kasvitauteja ja tuholaisia, ja sopii viljelyyn kuivuudesta kärsivillä alueilla.”
Tuloksena voi olla, että innovaatioita pystyvät kaupallistamaan vain suuret monikansalliset yritykset, mikäli niillä on riittävästi osaamista ja resursseja lupaprosessien hoitamiseen. Suuryritykset saattavat kuitenkin epäröidä kestävän kehityksen teknologioiden kehittämistä, mikäli eivät näe niiden tuovan riittävästi tuottoa sijoitetulle pääomalle. Näin voi käydä esimerkiksi sellaisten teknologioiden kohdalla, jotka on kehitetty hajallaan asuvien köyhien pienviljelijöiden avuksi.
Monitieteisyys auttaa torjumaan sääntelyn haasteita ja näkemään uusia mahdollisuuksia
Tiukka sääntely on auttanut esimerkiksi estämään siirtogeenisten kasvien laajat ympäristövaikutukset. Samalla se on kuitenkin myös luonut esteitä, joiden takia monia lupaavia kestävän kehityksen teknologioita ei ole saatu käyttöön. Yhtenä tärkeänä ratkaisuna professori Hall näkee eri alojen asiantuntijoiden yhteistyön jo kehitystyön varhaisessa vaiheessa.
”Jos esimerkiksi kemistit keskustelevat alusta saakka kauppatieteilijöiden kanssa, mahdollisimman moni kaupallistamisessa vastaan tuleva teknologinen, kaupallinen, organisatorinen ja yhteiskunnallinen haaste voidaan ottaa huomioon ja torjua jo varhain. Varhaisen monitieteisen yhteistyön ansiosta teknologioiden kehitystyössä voidaan myös löytää sellaisia mahdollisuuksia, jotka saattaisivat muuten jäädä havaitsematta. Siksi onkin hienoa, että Aalto-yliopisto edistää eri tieteenalojensa vuoropuhelua esimerkiksi tuomalla ne kaikki samalle kampukselle.”
Professori Jeremy Hall on Britanniassa sijaitsevan University of Surreyn professori ja Centre for Social Innovation Management –keskuksen johtaja. Hänen opetusalaansa kuuluvat innovaation ja yrittäjyyden vaikutukset yhteiskuntaan, kestävät toimitusketjut, sosiaalinen inkluusio, kestävän kehityksen innovaatioiden strategiat, ja vastuullinen johtaminen. Kauppakorkeakoulun vastuullisen johtamisen professori ja Aalto Sustainability Hubin johtaja Minna Halme kutsui professori Hallin vierailuluennoitsijaksi Aalto-yliopistoon.
äپٴDz:
Professori Minna Halme
Kauppakorkeakoulu, johtamisen laitos
Aalto Sustainability Hub
040 353 8251
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto-yliopiston kiertotalousratkaisut New European Bauhaus -festivaalilla tukevat EU:n tavoitetta kasvaa kiertotalouden edelläkävijäksi
Aalto-yliopisto esitteli useita erilaisia kiertotalousratkaisuja Euroopan komission järjestämällä New European Bauhaus -festivaalilla Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen EU:n poliittisia johtajia, tutkijoita, suunnittelijoita ja ruohonjuuritason toimijoita ympäri Eurooppaa.
Tohtoriopintojen uusi THOPS-työkalu julkaistu
Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.