Uutiset

Mitä taiteen tohtori tekee Sähkötekniikan korkeakoulussa?

Kun Salu Ylirisku aloitti muotoilun opettajan työt Sähkötekniikan korkeakoulussa, hän joutui toistuvasti vastaamaan samaan kysymykseen. Vastauksen antaminen on helpompaa nyt, kun takana on reilut puolitoista vuotta opetuksen kehitystyötä.
Aalto University / Salu Ylirisku / photo: Linda Koskinen

Taiteen tohtori Salu Ylirisku opettaa tuleville insinööreille muotoiluprosessia ja siihen liittyviä taitoja Sähkötekniikan korkeakoulussa. Muotoilun opetuksen tuominen tekniikan kouluun on herättänyt uteliaita kysymyksiä. Tyypillinen väärinymmärrys, jonka Ylirisku saa usein oikaistavakseen, on muotoilun sekoittaminen taiteeseen:

”Taide on laajempi käsite kuin muotoilu eikä sillä ole velvoitetta hyödyllisyyteen. Muotoilijat sen sijaan toimivat hyvinkin systemaattisesti tavoitteenaan sellaisten tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden suunnittelu, jotka sopivat siihen kontekstiin, jossa ihmiset toimivat, ja tuottavat sitä hyvää, johon ne on tarkoitettu.”

Sähkötekniikan korkeakoulussa on perinteisesti opetettu asiantuntijataitoja, kuten säätötekniikkaa, simulointia sekä teknisten järjestelmien ja laitteiden suunnittelua. Kursseilla painottuvat matemaattinen ajattelu sekä fyysisten ilmiöiden luonnontieteellinen hallinta. Suunnitteluongelmat puolestaan ratkotaan pilkkomalla isommat ongelmat helpommin ratkaistaviin osiin, jotka sitten yhdistellään toisiinsa.

Muotoiluun sen sijaan liittyy muutakin kuin fyysisen materiaalin muovaaminen tarkoituksenmukaiseksi.

”Se on sosiaalinen prosessi. Muotoiltavat ratkaisut toimivat ensisijaisesti merkitysten ja kokemusten tasolla, mikä on otettava huomioon myös materiaalisessa toteutuksessa. Tästä syystä muotoilijoille opetetaan erilaisten materiaalien ja niiden työstöprosessien lisäksi havainnoinnin, tulkitsemisen ja perustelun taitoja. Näistä taidoista on merkittävää hyötyä myös tekniikan osaajille.”

Suunnitteluprosessissa huomioitava sekä tekninen että inhimillinen puoli

Usein muotoilua ja suunnittelua yhdisteltäessä on rakennettava siltoja erilaisten näkökulmien välille. Esimerkiksi uutta teollisen internetin laitetta suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon useita käyttökokemukseen vaikuttavia tekijöitä: käyttäjän toiminta ja käyttötilanne sekä toisaalta se, kuinka luotettavasti ja tehokkaasti laite toimii – loppuuko virta parin tunnin käytön jälkeen vai kestääkö laite lataamatta vuosikymmeniä.

”Asiantuntijaprojektissa saatetaan käyttää puolikin vuotta teknisesti erinomaisen, mutta täysin turhan järjestelmän huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, koska käyttäjien tarpeita ei ole riittävästi huomioitu suunnittelussa. Toisaalta muotoiluprojekteissa voidaan pyöritellä ideoita kuukausikaupalla ilman, että mitään toimivaa teknistä ratkaisua syntyy.”

Yliriskun tavoitteena onkin parantaa tulevien insinöörien valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa muotoilijoiden kanssa. Näin projektien resursseja voitaisiin kohdentaa yhä tehokkaammin.

Myös opiskelijat näkevät muotoilun hyödyt suunnittelutyössä.

”Muotoilun opetuksen vastaanotto on ollut todella positiivinen. Innostuneet opiskelijat saavat minutkin innostumaan!”

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Talotekniikka-2030-tulosseminaari
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tervetuloa Talotekniikka 2030 -tulosseminaariin

Mikä on uusinta, kuuminta ja tulevaa talotekniikassa ja sen tutkimuksessa? Tule kuulemaan ja keskustelemaan Otaniemeen tai seuraa tapahtumaa etänä 30.9.2025 klo 12.00–15.00.
TUAS
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Learning Lounge -konsepti laajenee

Tervetuloa käymään Learning Loungessa.
Kaksi paidatonta miestä peitettynä valkoisella ja harmaalla savella, kasvokkain neutraalilla taustalla.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilinieluja kaupungin alla – mistä tehdään tulevaisuuden infra?

Rakentaminen on yhä ilmastopäästöjen pahis, mutta se voisi olla myös osa ratkaisua. Infrarakentamisen uusissa materiaaleissa kytee muutos, kun tutkijat, kaupungit ja yritykset etsivät yhdessä tapoja rakentaa kestävämpää maailmaa – jopa hiiltä sitovaa.
Tieteilijä, jolla on turkoosit käsineet, työskentelee laboratoriossa, joka on täynnä erilaisia ​​laitteita ja astioita.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kohtaaminen: Hauska tavata, Helena Aspelin!

Väitöskirjatutkija Helena Aspelin kehittää proteiiniliimaa, jonka mallina on simpukoiden ja merirokkojen erittämä liima.