Uutiset

Miten koronavirus on vaikuttanut yritysten strategioihin? – Kyselytutkimuksella tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi

Aalto-yliopiston hankkeessa tuotettu tieto auttaa yrityksiä, kun ne tekevät strategia- ja investointipäätöksiä.
Kuvassa kädet ja post-it-lappuja. Kuva: Adolfo Vera

Koronavirus on vaikuttanut organisaatioiden toimintaan ja liiketoiminnan edellytyksiin enemmän kuin mikään yksittäinen kriisi sitten maailmansotien. Vaikka vaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä ennen kaikkea operatiivisia ja taloudellisia, kriisi muokkaa yritysten toimintaympäristöä tavalla, joka vaikuttaa pidemmällä aikavälillä yritysten strategiaan ja liiketoimintamalleihin.

”Yritykset joutuvat tekemään isoja päätöksiä erittäin usvaisissa olosuhteissa. Toisaalta yrityksillä ei ole myöskään varaa jäädyttää strategiatyötä ja investointeja pitkäksi aikaa. Pyrimme omalta osaltamme lisäämään punnittua tutkimustietoa päätöksenteon tueksi,” kertoo Yritysten koronavirusstrategiat ja niiden vaikutukset organisaatioihin ja arvoketjuihin -hankkeen vastuullinen johtaja, apulaisprofessori Jukka Luoma.

Koronakriisi on saanut yritykset kokeilemaan uusia toimintatapoja ja teknologioita esimerkiksi etätyöskentelyyn liittyen. Lisäksi yritysten liiketoimintamalleista ja toimitusketjustrategioista on paljastunut koronan myötä uusia haavoittuvuuksia. Kustannustehokkaimmat hankintaketjut eivät välttämättä ole parhaita sietämään häiriöitä.

”Uudet kokeilut ja päivitetyt riskiarviot ovat lähtölaukaus teknologiselle ja toimialojen muutokselle, joka ei pysähdy, vaikka epidemian osalta tilanne ennen pitkää helpottaakin”, Luoma uskoo.

Hankkeessa tutkijat lähettävät yritysten ylimmälle johdolle kyselyn, minkä lisäksi he hyödyntävät myös haastatteluja, media-aineistoja sekä aiempien kriisien vaikutuksia koskevaa tutkimusta.

Projekti tähtää tutkimustiedon lisäksi yritysten välisen tiedon vaihdon lisäämiseen.

”Keskustelimme keväällä useiden yritysten kanssa tarpeesta luoda laaja-alainen yhteistyöhanke, jonka avulla selvitetään koronakriisin pitkäaikaisia vaikutuksia. Tavoitteenamme on tuoda hankkeen aikana yritysten edustajia yhteen keskustelemaan tuloksista ja jakamaan omia kokemuksiaan. Pyrimme siihen, että yritykset oppisivat toisiltaan ja näin suomalaisten yritysten kilpailukyky globaaleilla markkinoilla paranisi”, kertoo hankkeen projektipäällikkö ja tohtoriopiskelija Susanna Takkunen.

Tutkimuksen toteutuksen kumppaneina toimivat Teknologiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta sekä Kaupan liitto.

äپdz:

Jukka Luoma
KTT, apulaisprofessori
Tuotantotalouden laitos
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
+358 40 353 8412
jukka.luoma@aalto.fi

Susanna Takkunen
KTM, tohtoriopiskelija
Markkinoinnin laitos
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
+358 50 460 6183
susanna.takkunen@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Iris Seitz
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Iris Seitz palkittiin uran alkuvaiheen poikkeuksellisista saavutuksista

Professori Mauri Kostiaisen entinen tohtoriopiskelija, tohtori Iris Seitz, on palkittu vuoden 2026 Robert Dirks Molecular Programming Prize -palkinnolla työstään, joka koskee ohjelmoitavia proteiinirakenteita nukleiinihappo-origamin avulla.
Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Musta teksti keltaisella: “#9” ja rivi maailman taide- ja muotoilurankingista (QS 2026).
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu on maailman yhdeksänneksi paras

Kaikkiaan viisi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Valkoinen paneelipatteri vaalealla seinällä lasioven vieressä, taustalla kaupunkinäkymä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä

Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.