Miten koronavirus on vaikuttanut yritysten strategioihin? – Kyselytutkimuksella tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi
Koronavirus on vaikuttanut organisaatioiden toimintaan ja liiketoiminnan edellytyksiin enemmän kuin mikään yksittäinen kriisi sitten maailmansotien. Vaikka vaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä ennen kaikkea operatiivisia ja taloudellisia, kriisi muokkaa yritysten toimintaympäristöä tavalla, joka vaikuttaa pidemmällä aikavälillä yritysten strategiaan ja liiketoimintamalleihin.
”Yritykset joutuvat tekemään isoja päätöksiä erittäin usvaisissa olosuhteissa. Toisaalta yrityksillä ei ole myöskään varaa jäädyttää strategiatyötä ja investointeja pitkäksi aikaa. Pyrimme omalta osaltamme lisäämään punnittua tutkimustietoa päätöksenteon tueksi,” kertoo Yritysten koronavirusstrategiat ja niiden vaikutukset organisaatioihin ja arvoketjuihin -hankkeen vastuullinen johtaja, apulaisprofessori Jukka Luoma.
Koronakriisi on saanut yritykset kokeilemaan uusia toimintatapoja ja teknologioita esimerkiksi etätyöskentelyyn liittyen. Lisäksi yritysten liiketoimintamalleista ja toimitusketjustrategioista on paljastunut koronan myötä uusia haavoittuvuuksia. Kustannustehokkaimmat hankintaketjut eivät välttämättä ole parhaita sietämään häiriöitä.
”Uudet kokeilut ja päivitetyt riskiarviot ovat lähtölaukaus teknologiselle ja toimialojen muutokselle, joka ei pysähdy, vaikka epidemian osalta tilanne ennen pitkää helpottaakin”, Luoma uskoo.
Hankkeessa tutkijat lähettävät yritysten ylimmälle johdolle kyselyn, minkä lisäksi he hyödyntävät myös haastatteluja, media-aineistoja sekä aiempien kriisien vaikutuksia koskevaa tutkimusta.
Projekti tähtää tutkimustiedon lisäksi yritysten välisen tiedon vaihdon lisäämiseen.
”Keskustelimme keväällä useiden yritysten kanssa tarpeesta luoda laaja-alainen yhteistyöhanke, jonka avulla selvitetään koronakriisin pitkäaikaisia vaikutuksia. Tavoitteenamme on tuoda hankkeen aikana yritysten edustajia yhteen keskustelemaan tuloksista ja jakamaan omia kokemuksiaan. Pyrimme siihen, että yritykset oppisivat toisiltaan ja näin suomalaisten yritysten kilpailukyky globaaleilla markkinoilla paranisi”, kertoo hankkeen projektipäällikkö ja tohtoriopiskelija Susanna Takkunen.
Tutkimuksen toteutuksen kumppaneina toimivat Teknologiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta sekä Kaupan liitto.
äپdz:
Jukka Luoma
KTT, apulaisprofessori
Tuotantotalouden laitos
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
+358 40 353 8412
jukka.luoma@aalto.fi
Susanna Takkunen
KTM, tohtoriopiskelija
Markkinoinnin laitos
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
+358 50 460 6183
susanna.takkunen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.