Uutiset

Miten veden kestävä ja oikeudenmukainen käyttö turvataan kriisien ajassa?

Monitieteinen GloWater-projekti kehittää ratkaisuja, joiden avulla valtiot ja yritykset voivat hallita vesiriskejään ja vahvistaa vesivastuullisuuttaan kansalaisyhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Projekti tuottaa myös uusia näkökulmia vesivarojen kestävyyteen huomioimalla veden roolin koko maapallon tilan säätelyssä.
GloWater
Kuva: Adobe Stock

Erilaiset haasteet ja kriisit ilmastonmuutoksesta geopoliittisiin jännitteisiin haastavat veden kestävää käyttöä ja hallintaa ympäri maailmaa. Suomi kytkeytyy vahvasti osaksi kokonaisuutta veden kiertokulun ja globaalien arvoketjujen kautta. 

“Vesi kytkee yhteen ilmastojärjestelmän, ekosysteemit ja eri ihmisryhmien tarpeet. Tutkimme kokonaisuutta kestävän vesiturvallisuuden kautta: Miten ihmisen toiminta vaikuttaa maailmanlaajuiseen veden kiertoon ja veden saatavuuteen? Ja miten nämä muutokset taas vaikuttavat muuhun ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntiin sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti?”, sanoo projektin johtaja Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta. 

Tavoitteena varautua uhkiin ja rakentaa reiluja ratkaisuja veden käyttöön

Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston, Ulkopoliittisen instituutin ja Itä-Suomen yliopiston yhteisprojekti tarkastelee vesiturvallisuutta kolmen eri lähestymistavan kautta, jotka ovat yhteiskunnan huoltovarmuus, vesidiplomatia ja yritysten vesivastuullisuus. 

“Suomi on jo nyt globaali edelläkävijä edellä mainittujen teemojen edistämisessä. Vaikka nämä lähestymistavat ovat keskeisiä vesiturvallisuuden kannalta ja niissä kaikissa korostuu yhteistyö hallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kesken, niitä tarkastellaan usein erillisinä kokonaisuuksina. GloWaterissa tuomme yhteen niihin liittyvän viimeisimmän tiedon ja osaamisen”, sanoo projektin varajohtaja, apulaisprofessori Marko Keskinen Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta.

Aalto-yliopistosta projektissa on mukana kaksi tutkimusryhmää eli Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä WAT Insinööritieteiden korkeakoulusta ja Vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmä (SUB) Kauppakorkeakoulusta.

WAT-ryhmässä professori Marko Keskisen johdolla tehtävä tutkimus keskittyy ennen kaikkea vesiturvallisuuden hallinnan ja vesidiplomatian lähestymistapojen edistämiseen. Kauppakorkeakoulusta apulaisprofessori Samuli Patalan johtamassa tutkimusryhmässä keskitytään taas yritysten vesivastuullisuuteen globaaleissa arvoketjuissa.  
 
Koko projektin tavoitteena on kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa kestävää vesiturvallisuutta edistäviä politiikkasuosituksia, ohjauskeinoja ja toimintamalleja. Näin varmistetaan kestävä ja oikeudenmukainen vesien käyttö ja suojellaan yhteiskuntia veteen liittyviltä uhilta.

GloWater vahvistaa Suomen kykyä toimia suunnannäyttäjänä vesikysymyksissä

GloWaterin tutkimus tukee myös Suomen vesialan kansainvälisen strategian toimeenpanoa. Viiden eri ministeriön yhdessä koordinoima strategia kokoaa yhteen kotimaiset toimijat edistämään vesiturvallista maailmaa. 

“GloWater toimii yhtenä strategian keihäänkärjistä, sillä se vahvistaa tietopohjaa ja luo konkreettisia työkaluja, joilla Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä vesiturvallisuuden kysymyksissä Euroopassa ja globaalisti”, sanoo Suomen vesiasioiden erityislähettiläs Antti Rautavaara ܱdzԾٱöä.

S-ryhmälle projektiyhteistyö on arvokas mahdollisuus kehittää vastuullisuustyötä

۳ٱ𾱲ٲöhön projektin kanssa on myös sitoutunut yrityksiä yhteen tuovia verkostoja, kuten YK:n yritysvastuualoitteen UN Global Compact Suomi ja yritysvastuuverkosto FIBS ry. Mukana on lisäksi useita kansainvälisesti toimivia tai alihankkivia suomalaisia yrityksiä, kuten S-ryhmä. 

”Vesivastuu edellyttää yhteistyötä ja GloWaterin kaltaiset hankkeet tarjoavat meille arvokkaita mahdollisuuksia kehittää S-ryhmän vesivastuullisuutta. Haluamme perustaa vastuullisuustyömme tutkittuun tietoon, ja siksi osallistuminen tutkimushankkeisiin on meille tärkeää”, sanoo S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Saara-Kaisa Törmälä.

GloWateria rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Strategisen tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Veteen liittyviä yhteiskunnallisia haasteita tutkitaan yhteensä viiden STN-hankkeen voimin WAWE-ohjelmassa.

äپٴᲹ:&Բ;

Projektin johtaja, johtava tutkija Suvi Sojamo, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295251049, etunimi.sukunimi@syke.fi

Työpaketin vetäjä, professori (associate) Marko Keskinen, Aalto-yliopisto, p. 0504714866, etunimi.sukunimi@aalto.fi

Apulaisprofessori Samuli Patala, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, p. 0504403450
 

Projektisivu:

Tutkimusohjelma: Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä (WaWe) (aka.fi)
 

Kaksi henkilöä kuvan äärellä

Rakennetun ympäristön laitos

Edistämme tutkimuksen ja opetuksen keinoin kestävää omaisuuden hallintaa, tehokasta vesi- ja jätehuoltoa, riittäviä vesivaroja, sujuvia ja turvallisia liikenneyhteyksiä sekä toimivia paikkatietoratkaisuja.

Stack of management books.

Johtamisen laitos

Johtamisen laitos tarjoaa dynaamisen oppimis- ja tutkimusympäristön.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

#1 yliopisto Suomessa (QS World University Rankings) punaisella taustalla.
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa

Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Aalto-yliopistolla kaksi lippua: sateenkaarilippu ja keltainen lippu. Taustalla moderni rakennus ja vihreitä puita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia

Tutkimuksen mukaan LGBTQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille myönteinen henkilöstöpolitiikka voi merkittävästi vauhdittaa innovaatioiden syntymistä yhdysvaltalaisissa yrityksissä.
Kaksi vaaleaa puista jakkaraa, joista toinen on suorakulmainen ja toinen pyöreä, neutraalia taustaa vasten.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa

Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.