������

Aalto-yliopiston muotoilun opiskelijat ja vesitutkijat visualisoivat vesitutkimuksen kestäviä ratkaisuja Fragile Water -näyttelyssä, joka on esillä Helsinki-Vantaan lentokentällä vuonna 2019.

”Ravinteet, kuten typpi ja fosfori, ovat yhtä elintärkeitä kuin vesi itsessään. Ihmisväestön räjähdysmäinen kasvu viimeisen 150 vuoden aikana on merkittävin osin lannoitteiden tehostaman ruoantuotannon ansiota. 

Lannoitteisiin nojaavalla ruuan tuotannolla on kuitenkin hintansa. Lannotteiden tarvitsemia luonnollisia resursseja on rajallisesti ja niiden tuotanto vaatii runsaasti energiaa. Meidän täytyy tehostaa toimintaamme ihmiskunnan ja planeetan kestävän tulevaisuuden takaamiseksi. 

Kierrätetyt materiaalit ja tuotteet ovat hyvä tapa tehostaa resurssitehokkuutta. Vesivirrat ympäristössämme ovat täynnä resursseja, kuten typpeä, fosforia, hiiltä ja puhdasta vettä, mutta niitä ei vielä hyödynnetä niin hyvin kuin olisi mahdollista. 

Globaalisti suurinta osaa jätevedestä, 80 prosenttia, ei puhdisteta tai käytetä uudestaan. Tällöin arvokkaat materiaalit jätevedessä hukataan –­ ja niistä tulee ympäristöongelma. Esimerkiksi typpi ja fosfori rehevöittävät luonnonvesiä, kun ne kulkeutuvat vesistöihin maatalouden valumavesien tai jätevesien mukana.

Tekniikoiden, joilla nämä arvokkaat materiaalit saadaan talteen ja uusiokäyttöön, taloudellinen kannattavuus ei ole vielä kilpailukykyistä neitseellisten materiaalien tuotannon kanssa. Lisäksi jätteenä pidetyllä materiaalilla on edelleen tarpeeton imago-ongelma.

Siirtyminen kiertävää taloutta kohden on kuitenkin välttämätöntä. Tehokas veden ja ravinteiden käsittely edellyttävät luovia ratkaisuja useilla aloilla. Maanviljelyn käytännöt, ravinteiden kierrättäminen ja lannoitteiden tuotanto ovat muutamia esimerkkejä alueista, joissa innovaatioilla voidaan parantaa merkittävästi resurssi- ja energiatehokkuutta. 

Aihetta myös tutkitaan paljon: Aalto-yliopistolla tutkitaan typen talteenottoa hydrofobisilla kalvoilla, talteenotetun fosforin jatkohyödyntämisen tehostamista sekä levien kasvattamista jätevesien ravinteiden avulla.”

Tohtoriopiskelija Juho Kaljunen