Mitkä ovat ne asiat, jotka motivoivat opiskelijoita ja auttavat heitä osallistumaan verkkokurssiin? Lue Jutta Tavailan diplomityö aiheesta Aaltodoc.
Verkkokursseista on tullut merkittävä osa opiskelua. Palattuamme lähiopetukseen täyden etäopiskelun jälkeen, on täydellinen aika pohtia, mikä verkkokurssien osalta on toiminut ja mikä ei. On myös ajankohtaista punnita, mitkä aiheet vaativat fyysistä läsnäoloa ja mitkä kurssin osat puolestaan toimivat paremmin verkossa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä etäluennoissa voitaisiin parantaa ja mitä tulisi ottaa huomioon verkkokurssia suunniteltaessa. Haastattelin kymmentä opiskelijaa kymmenestä eri korkeakoulusta selvittääkseni, mitkä asiat heitä verkkokursseissa innostavat ja motivoivat, ja mitkä eivät. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina asiantuntijahaastatteluina. Tutkimuskysymyksien vastaamiseksi kyseessä olevien opiskelijoiden ajatuksia verrattiin kirjallisuuskatsauksessa löytyneisiin asioihin.
Haastatteluja analysoitiin ATLAS.ti:n avulla. Sitouttamismenetelmiä verkkokursseja varten muodostui kuusi: kurssin odotukset, selkeys, yhteisöllisyys, luentojen rakenne ja ulkoasu, tehtävätyypit sekä tuen saanti kurssin aikana. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelijat kaipaavat enemmän selkeyttä kurssirakenteisiin, alasta riippumatta. Kaksi muuta tärkeää huomiota olivat, että käytännönläheiset harjoitukset ja ymmärrys kurssin linkittymisestä todelliseen maailmaan parantavat motivaatiota. Lisäksi luennoitsijan läsnäololla ja esiintymistaidoilla on merkittävä vaikutus katsojan kiinnostuksen ylläpitämiseen.
Lue lisää uutisia
Hae rahoitusta pääkaupunkiseutua koskevaan vaikuttavuustutkimukseen
Kaupunkivaikutus-hankkeen rahoitushaku on auki 11.10.2026 asti.
Aalto-professori Jukka Pekolan viesti: Sinnikäs perustutkimus on edistyksen ehto
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen professori Jukka Pekola nimitettiin Aalto-professoriksi lukuvuoden avajaisissa 1. syyskuuta 2026.
Tutkimus: Pelillistetyt palvelunestohyökkäykset pyrkivät psykologiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan
Venäjämielistä NoName057(16)-hakkeriryhmää käsittelevä tutkimus osoittaa, kuinka ‘haktivismi’ on kehittymässä hybridiuhaksi, joka hämärtää propagandan, geopoliittisen sodankäynnin ja taloudellisesti motivoituneen kyberrikollisuuden välistä rajaa.