Uutiset

Mohammad Tavakkolille Gustaf Kompan palkinto parhaasta kemian alan väitöskirjasta

Tiina Aulanko-Jokirinne
Julkaistu:
Palkintoraadin mukaan Tavakkolin väitöskirja edustaa korkeinta mahdollista tutkimuksen tasoa kemian tekniikan alalla.
Dr. Mohamad Tavakkoli with Finnish Chemical Society President Dr. Pekka Joensuu

Suomalaisten Kemistien Seura on myöntänyt parhaasta väitöskirjasta Mohammad Tavakkolille. Kompan palkinto myönnetään vuosittain enintään kahdelle parhaalle väitöskirjalle teoreettisen tai sovelletun kemian alalla.

Tavakkolin väitöskirjan otsikkona on ‘’ ja se kattaa ja yhdistää useita tutkimusaloja. Tulokset ovat herättäneet huomattavaa kiinnostusta energian, sähkökemian ja materiaalitieteen alalla.

Väitöskirja, jonka ohjaajana toimi professori Kari Laasonen, kuvaa eri nanomateriaalien uudenlaista synteesiä ja karakterisointia. Hiilinanoputket tunnetaan niiden erinomaisesta soveltuvuudesta useisiin käyttösovelluksiin. Väitöskirjassa todistettiin, että niitä voidaan myös hyödyntää erittäin aktiivisten ja kestävien elektrokatalyyttien luomisessa muokkaamalla niitä metallien, typen tai organometallisten yhdisteiden avulla.

Elektrokatalyytit voivat olla hyödyllisiä veden elektrolyysissä, joka on arvokas tekniikka suurta ja kasvavaa teollisuuden alaa edustavassa puhtaan vedyn tuotannossa.

”Onnistuimme kehittämään uusiin, edullisiin ja runsaisiin materiaaleihin perustuvia huipputasoisia elektrokatalyyttejä, joita voidaan käyttää vedyn tuottamiseen veden elektrolyysin avulla. Nämä katalyytit voisivat korvata nykyiset veden elektrolyysilaitteissa käytetyt kaupalliset katalyytit, joiden pohjana on pääasiassa kallis ja harvinainen platina sekä muita jalometalleja,” sanoo Mohammad Tavakkoli.

Tällä hetkellä Tavakkoli työskentelee tutkijatohtorina professori Esko Kauppisen johtamassa nanomateriaalien tutkimusryhmässä Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella. Hänen tämänhetkistä tutkimusaluettaan ovat nanomateriaalien ja hiilinanoputkien aerosolipohjaiset synteesit, joissa suunnitellaan uudenlaisia elektrodimateriaaleja käytettäväksi sähkökemiallisissa energialaitteissa, kuten polttokennoissa, veden elektrolyysilaitteissa, paristoissa ja superkondensaattoreissa.

Gustaf Komppa (1867–1949) oli yksi Suomen arvostetuimmista kemisteistä. Professori Komppa työskenteli lähes viiden vuosikymmenen ajan kemian opettajana ja tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa. Hänen tunnetuin saavutuksensa on kamferihapon syntetisoiminen.

äپٴDz:

Mohammad Tavakkoli
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
mohammad.tavakkoli@aalto.fi

Kuva: Mohammad Tavakkoli ja Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Pekka Joensuu. 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstrakti rakenne vaaleista tangoista ja rosoisista puulaudoista vaaleansinisellä taustalla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pirun puristama, tulevaisuuden muotoilema

Visakoivu loistaa Aalto-yliopiston Puustudion raikkaissa näkökulmissa Suomen käsityön museon kesänäyttelyssä.
Ryhmä mustissa ja kultaisissa asuissa heittää hopeapalloja valoisassa tanssisalissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kun atomit alkavat tanssia – Aalto-yliopistossa metallurgia muuttui koreografiaksi

Dance Metallurgy -pilottikurssilla kupari-ionit saivat liikkeen ja kasvot. Kun vihreän siirtymän tärkeä metalli pääsi tanssilattialle, vaikeilta tuntuvat kemian ilmiöt avautuivat aivan uudella tavalla.
Omistajuuden professori Samuli Knüpfer. Kuva: Nita Vera
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Samuli Knüpfer selvittää Ruotsin rahastoeläkemallin soveltamista Suomeen

Ruotsin rahastoeläkemallissa lakisääteisestä eläkemaksusta 2,5 prosenttia ohjataan rahastoeläkkeeseen.
Kolme ihmistä pitelee lankakartioita suuren vihreän tekstiilikoneen edessä tehtaassa.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi

EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.