Monialainen Materials Platform on muutoksentekijä
Yli sata Aalto-yliopiston materiaalitutkimuksen asiantuntijaa kokoontui 10. toukokuuta Oppimiskeskukseen käynnistämään uuden Materials Platform toimintaa ja keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista.
Materials Platformin johtoryhmän puheenjohtaja, professori Orlando Rojas biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta, toimi tilaisuuden isäntänä ja kannusti osallistujia verkostoitumaan ja pohtimaan yhteistyöalueita.
”Haluamme aktivoida eri alojen toimijoita yhteistyöhön ja toimia kohtaamispaikkana yliopiston ja sidosryhmien välillä. Kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan.”, Rojas sanoi.
Professori Orlando Rojas, Materials Platformin johtoryhmän puheenjohtaja
Vararehtori Tuija Pulkkinen avasi tilaisuuden ja muistutti, että materiaalitutkimuksella on yliopistossa pitkä historia. Aalto-yliopiston vahvuudeksi ala tunnistettiin ensimmäisessä tutkimuksen arvioinnissa vuonna 2009.
”Materiaalitutkimuksella on merkittävä rooli tulevaisuuden teollisissa sovelluksissa ja innovaatioissa esimerkiksi energiantuotannossa, ilmastonmuutoksen torjunnassa, terveys- hyvinvointiteknologiassa ja ympäristön suojelussa”, Pulkkinen muistutti.
”Huipputason materiaalitutkimus edellyttää korkeatasoista tutkimusinfraa ja yhteistyö eri toimijoiden välillä tukee resurssien tehokasta käyttöä. Uusi Materials Platform tarjoaa loistavan mahdollisuuden verkostoitua, jakaa tietoa ja rakentaa uutta monialaista yhteistyötä”, Pulkkinen totesi.
Katsaus materiaalitekniikan tutkimukseen Aalto-yliopistossa
Laskennallisen materiaalifysiikan professori Patrick Rinke esitteli Materials Platformin ensimmäisen kohokohdan, monialaisen erikoisjulkaisun Advanced Electronic Material, jonka 12 artikkelin kirjoittamiseen on osallistunut 40 Aalto-yliopiston tutkijaa ja 10 ulkopuolista tutkijaa.
Vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme lähestyi materiaaleja kestävän kehityksen ja siihen yhdistetyn liiketoiminnan näkökulmasta.
”Tutkimme mitä materiaaleille tapahtuu, kun ne on käytetty ja kuinka materiaalien ekologista jalanjälkeä voidaan pienentää. Teknisten innovaatioiden tueksi tarvitaan usein liiketoimintamalleja, jotta innovaatiot saadaan käytäntöön materiaalien kierrätyksessä”, Halme kertoi. ”Markkinoille kannattaa mennä jo ennen kuin markkinat ovat edes syntyneet, mikäli haluaa saada jalansijaa.”
Nanotekniikan professori Harri Lipsanen esitteli EU:n rahoittaman Graphene-lippulaivahanketta, Graphene Flagship Consortium, jonka suomalaiskumppaneita ovat Aalto-yliopisto ja VTT. Mukana on 150 partneria 23 maasta. Grafeenin avainsovelluksia ovat muun muassa optiset ja joustavat elektroniikkalaitteet, funktionaaliset kevytkomponentit ja edistykselliset akut.
Muodin tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki muistutti CHEMARTSista, Kemian tekniikan korkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteistyöhankkeesta, joka tutkii eri materiaalien, kuten selluloosan käyttöä tekstiileissä ja arkkitehtuurissa.
”Lähes science fictionilta kuulostaa materiaalien suunnittelu nanotasolta”, kertoi Niinimäki. ”On mielenkiintoista ajatella, että eri sovellusten tarvitsemia materiaaleja voitaisiin suunnitella sen mukaan, mitä kuiduilta vaaditaan”.
Teknillisen geologian professori Jussi Leveinen kertoi mineraalien ominaisuuksien mittaamisesta laser-spektrisellä etämittauksella.
”Erityisesti kaivannaisteollisuudessa tarvitaan edullista, turvallista ja luotettavaa keinoa tunnistaa hyödynnettävien kivien mineraalikoostumus, joka vaikuttaa käsittelyprosesseihin, liiketoiminnan tuottavuuteen ja kierrätysprosessien turvallisuuteen”, Leveinen totesi. ”Uudet mittaus menetelmät voivat tunnistaa ongelmia rakennusmateriaaleissa, kuten betoneissa, asbestin rakennuksissa ja jopa pienet toksiinimäärät vedessä ja ilmassa.”
äپٴᲹ
Kati Miettunen
koordinaattori
Materials Platform
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.