MOOC-kursseilla opiskellaan yli tavoitteiden
Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin ja Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat uusia oppimisen muotoja tarkastellessaan Helsingin yliopiston ohjelmoinnin MOOC-kurssien eli avointen verkko-opintojen aikana syntynyttä keskustelevaa verkkoyhteisöä. Opintoihin liittyi mahdollisuus keskustella ja kysellä ohjelmoinnin ongelmista muiden opiskelijoiden kanssa keskustelukanavalla reaaliaikaisesti.
– Havaitsimme, että osa opiskelijoista jäi nyt tutkittujen kurssien keskustelukanavalle kurssin päätyttyä. Tämä on melko poikkeuksellista, sillä opiskelijat tyypillisesti jättävät kursseihin liittyvät foorumit ja keskustelupalstat heti kurssin jälkeen. Haastattelemalla osallistujia ymmärsimme, että he kokevat oppivansa ohjatessaan uusia opiskelijoita tai vain seuraamalla muiden tehtävänratkaisustrategioita, selittää tutkija Matti Nelimarkka.
Uuden osallistujan on helppo liittyä valmiiseen keskusteluyhteisöön ja kysyä apua ongelmaansa. Verkkokursseja järjestävien opettajien tulisi hyödyntää syntynyttä yhteisöä ja opiskelijoiden omaehtoista osallistumista ja innostusta opiskella kurssin aikana syntyneen yhteisön sisällä.
Kansainvälisten MOOC-kurssien järjestäjät tyhjentävät kurssin verkkopalvelun viimeistään seuraavan kurssin alussa, ja tästä syystä suomalaisten verkkokurssien tutkimuksessa havaittua alumneista ja opiskelijoista koostuvaa yhteisöä ei pääse muodostumaan.
– Niin erikoiselta kuin se kuulostaakin, rohkaisu yhteisön rakentamiseen on melko ainutlaatuista isojen opiskelijamäärien MOOC-kursseissa, toteaa Arto Vihavainen.
Yhteisön muodostumista on kansainvälisillä laajoilla verkkokursseilla pyritty edistämään muun muassa siten, että opettaja tai automaatti esittää aiempien kurssien kysymyksiä, jolla synnytetään keskustelua ja rohkaistaan uusia opiskelijoita osallistumaan keskusteluun.
Helsingin yliopiston RAGE-tutkimusryhmän ja Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin tutkimustulokset esiteltiin 14.3.2015 kansainvälisessä Learning @ Scale -konferenssissa, joka keskittyy verkossa järjestettävien isojen kurssien ongelmiin, oppimisanalytiikkaan ja opiskelijoiden tukemiseen. Samassa tilaisuudessa esiintyivät myös Stanfordin, Harvardin ja Berkeleyn yliopistot.
Tutkimusta on tukenut TEKESin Oppimistratkaisut-ohjelman Learning & Design -hanke.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Tohtorikoulutettava Matti Nelimarkka
matti.nelimarkka@hiit.fi
puh. 050 527 59 20
Yliopisto-opettaja Arto Vihavainen
arto.vihavainen@cs.helsinki.fi
puh. 044 351 1983
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.