ºÚÁÏÍø

Uutiset

Muotoilun opiskelijat ja henkilökunta esillä Ceramic Values -konferenssissa

Aaltolaiset esittelivät töitään ja ajatuksiaan keramiikasta keramiikkateollisuuden historiallisessa keskuksessa Stoke-on-Trentissä.
Kuva: Minerva Juolahti

Ceramic Values -konferenssin tavoitteena oli avata keskustelua arvoista ja rooleista, joita keramiikalla on yhteiskunnassa. Konferenssissa oli kolme keskeistä teemaa: taidot, arvot ja paikka. Puhujina olivat muun muassa Muotoilun laitoksen professori Maarit Mäkelä, luennoitsijat Nathalie Lautenbacher ja Anna van der Lei sekä opiskelijat Tuuli Saarelainen ja Saija Halko. Tohtorikoulutettava Priska Falin piti konferenssissa työpajan. Konferenssin yli 350 osallistujaa tulivat Taiwanista, Kiinasta, Etelä-Koreasta, Japanista ja eri puolilta Eurooppaa.

Konferenssi pidettiin 5.-6. lokakuuta, ja se oli osa British Ceramics Biennial (BCB) -festivaalia. BCB on nykykeramiikkaan keskittynyt festivaali, joka koostuu näyttelyistä, työpajoista ja kilpailuista. Tänä vuonna se järjestetään Stoke-on-Trentissä 23.9.-5.11. Festivaalilla nähdään myös kiertävä näyttely Ceramics and its Dimensions: Shaping the Future, jonka suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Muotoilun laitos. Sekä näyttely että konferenssi ovat osa European Ceramics and its Dimensions -projektia, jonka on osittain rahoittanut EU: n Creative Europe -ohjelma. Muotoilun laitos on yksi hankkeen kumppaneista ja johtaa yhtä sen osaprojekteista.

Keskustelua savesta materiaalina, käsityöstä ja paikan merkityksestä

Empirica-tutkimusryhmän vetäjän professori Maarit Mäkelän esityksessä teemoina olivat luovuus, materiaali ja paikka. Hänen mukaansa taiteellisessa prosessissa materiaalilla on tärkeä rooli. Hän puhui vuorovaikutussuhteesta, jossa hän heittäytyi materiaalin maailmaan viettäessään vuoden työskennellen ja keräten materiaaleja Uuden-Seelannin tuliperäisessä luonnossa. Osa vuoden tuloksista on nähtävissä Ceramics and its Dimensions: Shaping the Future -näyttelyssä. Myös opiskelijat Tuuli Saarelainen ja Saija Halko puhuivat paikan merkityksestä käsitellessään esityksessään yhteistyössä Hanna-Kaarina Heikkilän kanssa tehtyä työtään "Spirit of the Place", joka on myös osa näyttelyä. Yhteisteoksessaan he halusivat muuttaa kokemuksiaan vanhasta posliinitehtaasta ainutlaatuisiksi taideteoksiksi.

Maarit Mäkelä. Kuva: Minerva Juolahti.

Aalto-yliopiston luennoitsijat Nathalie Lautenbacher ja Anna van der Lei pitivät omat esityksensä Ceramics and its Dimensions: Shaping the Future-näyttelyn näyttelytilassa. Luennoitsija Lautenbacher puhui ruokaan liittyvästä suunnittelusta ja pienen mittakaavan käsityötuotannon arvoista. Hän totesi, että käsityötaito ei merkitse vain perinnettä, vaan se on myös osa tulevaisuutta. Anna van der Lei puhui esityksessään hieman erilaisesta tavasta lähestyä keramiikan tuotantoa kertoessaan työstään "CHIL-DISH". Teos koostuu lasten piirustuksiin perustuvista astioista, jotka on tehty mallintaen ensin lasten piirustuksista 3D-versiot, jotka on sitten 3D-tulostettu posliinilla. Hänen mielestään lapsille suunniteltaessa heidät pitäisi myös osallistaa itse prosessiin jo varhaisessa vaiheessa. Teos "CHIL-DISH" on myös osa näyttelyä. Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava, Empirica-tutkimusryhmän jäsen Priska Falin veti konferenssissa interaktiivisen savityöpajan. Clay Pit -työpaja kehottaa osallistujia tutkimaan saven mahdollisuuksia suurten savialtaiden, useiden keramiikkamateriaalien, ylisuurten savityökalujen ja muun luovan rekvisiitan avulla. Työpaja on avoinna koko BCB-tapahtuman ajan.

Näyttelytilana vanha keramiikkatehdas

Keramiikan läsnäolon voi aistia kaikkialla Stoke-on-Trentissä: joka puolella on vanhoja keramiikkatehtaita, pullouuneja ja arkkitehtonisia keraamisia koristeita. Vaikka Stoke-on-Trent voidaankin nähdä englantilaisen keramiikkateollisuuden kehtona, sielläkin tehtaita on viime vuosikymmeninä suljettu. Myös Spode-China-Halls, jossa Ceramics and its Dimensions: Shaping the Future -näyttely nyt on esillä, oli toiminnassa oleva keramiikkatehdas vielä vajaat kymmenen vuotta sitten. Nyt se on saanut uuden elämän näyttelypaikkana. Vanhan tehtaan sisätilat tarjoavat näyttelylle samankaltaiset puitteet kuin vanha Kahla-posliinitehdas, missä useat näyttelyn teokset saivat syntynsä kokeellisessa työpajassa keväällä 2016. BCB: n ja Stoke-on -Trentin jälkeen näyttely matkaa Berliiniin ja avautuu siellä tammikuussa 2018.

Clay Pit - työpaja. Kuva: Minerva Juolahti.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Aalto Creatives participants autumn 2025
Kampus, ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö Julkaistu:

Kahdeksan uutta tiimiä aloitti Aalto Creatives -esihautomo-ohjelman tänä syksynä

Kahdeksan uutta tiimiä aloitti Aalto Creatives -esihautomo-ohjelman tänä syksynä. Tiimien ideat ovat muotoilun, pelien, musiikin, tekoälyn ja XR:n aihealueista. Kahdentoista viikon ohjelman aikana osallistujat ottavat ensimmäiset askeleensa kohti startup-yritysten perustamista.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.