������

Tutkijat mallinsivat oppimista ja visuaalista hakua ja ennustivat, miten käyttäjät oppivat uusia tai osittain muuttuneita käyttöliittymiä. Malli osoittaa, että jopa pienet muutokset voivat häiritä visuaalista hakua ja vaikeuttaa käyttöä.

”Uusissa, tehokkaissakin käyttöliittymissä on ongelmana, että käyttäjän pitää opetella uutta, mikä vie aikaa. Varsinkin alussa tärkeiden toimintojen etsimiseen voi mennä niin paljon aikaa, ettei käyttäjä vaihda tehokkaampaan käyttöliittymään vaan turhautuu. Selvitimme tutkimuksessamme, miten paljon eri osaamisen vaiheessa olevilla käyttäjillä vie aikaa löytää toimintoja ja miten oppiminen etenee”, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Jokinen tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta kertoo.

Psykologiset mallit auttavat suunnittelijoita

Tutkijat yhdistivät tutkimuksessa matemaattiset mallit ja oppimisen psykologiset perusilmiöt ja mittasivat testihenkilöiden katsetta ja toimintojen etsimiseen kuluvaa aikaa. Näin he seurasivat, kuinka käyttäjien katsepolut muuttuivat oppimisen myötä, ja kuinka toimintojen etsiminen nopeutui kokemuksen lisääntyessä.

”Havaintojen perusteella mallinsimme, miten ihminen oppii erilaisia käyttöliittymiä. Huomioimme mallissa pitkäkestoisen muistin, lyhytkestoisen visuaalisen muistin ja silmän liikkeet ja osoitimme sen avulla, että käyttöliittymän voi optimoida opittavuutta varten. Tällöin ainut tavoite ei ole tehdä käyttöliittymästä mahdollisimman tehokasta, vaan suunnittelijan on löydettävä tasapaino tehokkuuden ja opittavuuden väliltä”, Jokinen sanoo.

”Aiemmin suunnittelijoilla ei ole ollut käytettävissään vastaavaa psykologista mallia, joka ennustaa sekä silmänliikkeitä että oppimista”, hän jatkaa.

Tutkimuksen tuloksena syntyneellä mallilla arvioitiin, miten käyttöliittymämuutokset vaikuttavat tuttujen järjestelmien käyttämiseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Tutkimuksen tuloksena syntyneellä mallilla arvioitiin, miten käyttöliittymämuutokset vaikuttavat tuttujen järjestelmien käyttämiseen. QWERTYyn tottuneelle paremmasta ergonomiastaan tunnettuun Dvorak-näppäimistöön siirtyminen aiheutti keskimäärin 0,6 sekunnin lisäyksen näppäimen etsimiseen kuluvaan aikaan, mikä hidastaa kirjoittamista huomattavasti. Vastaavasti ergonomialtaan tehokkaampi, mutta QWERTYn hyvin tuntevalle suunniteltu Sath-näppäimistö pidensi etsintäaikoja 0,4 sekuntia.

”Laskennallisen mallin hyöty on siinä, että vastaavia ergonomialtaan parempia, mutta silti helppoa opittavuutta painottavia käyttöliittymiä voidaan nyt tuottaa iso määrä. Mallin avulla voidaan arvioida automaattisesti ja nopeasti, kuinka helppo uusi käyttöliittymä on oppia”, Jokinen sanoo.

”Saman mallin avulla voidaan kehittää esimerkiksi verkkosivuja ja eri ammattien käyttöliittymiä. Monet käyttöliittymät voivat esimerkiksi olla visuaalisesti miellyttäviä, mutta niitä on vaikea oppia. Tästä syystä on hyvä, että tiedämme ihmisen oppimisesta enemmän ja voimme tehdä erilaisia oppimisen mallinnuksia”, hän jatkaa.

Tulokset esitellään maailman suurimmassa ihmisten ja tietokoneen vuorovaikutukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa Denverissä, Yhdysvalloissa toukokuussa 2017. Tutkimus on tehty yhteistyössä Japanin Kochin teknillisen yliopiston kanssa. Professori Antti Oulasvirran tutkimusryhmä keskittyy laskennallisiin menetelmiin, jotka soveltavat matemaattisia malleja ihmisen käyttäytymisestä.

Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan tutkimusryhmän

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Aalto-yliopisto

Tutkijatohtori Jussi Jokinen
puh. 045 196 1429
jussi.jokinen@aalto.fi   

Professori Antti Oulasvirta
puh. 050 384 1561
antti.oulasvirta@aalto.fi