Naisten tiedeura ei vauhditu valintalautakuntien sukupuolikiintiöillä
Analyysi osoitti, että naisten liittyminen valintalautakuntiin muutti havaittavasti miesten äänestyskäyttäytymistä. Kuva: Aalto-yliopisto / Anni Hanén
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijoiden mukaan valintalautakunnan miesjäsenet muuttuvat vähemmän suopeiksi naishakijoita kohtaan, kun valintakomiteaan tulee naisjäseniä. Samassa valintatilanteessa valintalautakunnan naisjäsenet eivät suosi naishakijoita enempää kuin mieshakijoita.
Tutkijat selvittivät, miten tieteellisten komiteoiden päätöksenteko muuttui Italiassa ja Espanjassa, kun valintalautakuntiin tuli naisjäseniä. Tutkijat kävivät läpi, miten 100 000 professorin tai apulaisprofessorin paikan saamiseksi jätettyä hakemusta näissä maissa käsiteltiin. Hakemuksia käsitteli 8000 satunnaisesti valittua valintalautakunnan jäsentä.
Tutkijat eivät löytäneet tilastoista selvää näyttöä siitä, että naisjäsenien määrän lisääminen lautakunnissa parantaisi naishakijoiden mahdollisuuksia tulla valituksi. Naisten määrän lisääntyminen ei myöskään näyttänyt juuri vaikuttavan niiden hakijoiden tasoon, jotka saivat ylennyksen. Sekakomiteoiden valitsemat hakijat olivat tieteellisiltä näytöiltään suurin piirtein samantasoisia ennen valintaa sekä valinnan jälkeen niiden hakijoiden kanssa, jotka miehistä koostuvat lautakunnat olivat valinneet.
Italiassa tehtyjen valintojen osalta tutkijat pystyivät tarkastelemaan, miten valintakomiteoiden yksittäiset jäsenet olivat äänestäneet. Analyysi näytti, että naisten liittyminen valintalautakuntiin muutti havaittavasti miesten äänestyskäyttäytymistä. Lautakuntien miesjäsenet alkoivat äänestää hieman, mutta havaittavasti enemmän naishakijoita vastaan.
Yksi syistä tähän saattaa olla ilmiö, jotka kutsutaan nimellä ”licensing effect”.
”Kun valintaa tekemässä on naisia, miehet voivat tuntea luvallisemmaksi arvioida naisia ankarasti, koska paikalla on myös naisjäsen, joka puolustaa naishakijaa”, sanoo apulaisprofessori Manuel Bagues Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Alitajuista ja avointa loukkaantumista
Päätöksiä tekevien naisten ilmestyminen alueelle, joka oli aiemmin kokonaan miesten aluetta, saattaa myös johtaa alitajuntaiseen tai avoimeen loukkaantumiseen.
”Perinteisesti tietyillä aloilla miehet ovat istuneet näissä lautakunnissa. Kun naiset tulevat mukaan valitsijoiden joukkoon, tämä voi johtaa takaiskuun,” sanoo tutkijatohtori Natalia Zinovyeva Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Todennäköisesti tutkimuksen tärkein tulos oli kuitenkin se, mitä ei löydetty. Tutkimus ei löytänyt näyttöä siitä, että naisten asema valintoja tehtäessä paranisi valintalautakuntia naisistamalla.
“Hakijoiden arviointi ei todennäköisesti ole suurin ongelma naisten etenemisessä tiedeuralla,” sanoo Bagues.
“Tutkimuksen tekemisen jälkeen tuntumamme on, että on joitakin syvempiä ongelmia, miksi naisia on niin vähän tieteellisellä uralla edistyneiden joukossa”, sanoo Zinovyeva. ”Päätöksentekijöiden tulisi siksi todennäköisesti keskittyä johonkin muuhun kuin esimerkiksi päättämään sukupuolikiintiöistä valintalautakuntien jäsenille.”
Tutkimus on julkaistu American Economic Review -julkaisun huhtikuun numerossa.
äپٴᲹ:
Manuel Bagues, apulaisprofessori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 410 4065
manuel.bagues@aalto.fi
Artikkeli: Bagues, Manuel, Mauro Sylos-Labini and Natalia Zinovyeva. 2017. "Does the Gender Composition of Scientific Committees Matter?" American Economic Review, 107(4): 1207–38. DOI: 10.1257/aer.20151211
(aeawe.org)
Tiedote perustuu osittain artikkeliin, jonka on kirjoittanut Tim Hyde American Economic Associationin verkkosivulle. (aeawe.org)
Lue lisää uutisia
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla
Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan
Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.