Uutiset

Naisyrittäjät pelkäävät sotaa enemmän kuin miehet

Naisyrittäjät pelkäävät Ukrainassa käytävää sotaa enemmän kuin miespuoliset kollegansa, käy ilmi Kauppakorkeakoulun tuoreesta tutkimuksesta.
Opiskelijoita työskentelemässä. Kuva: Mikko Raskinen
Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Professori Ewald Kiblerin yhteistyössä professori Charlotta Sirénin (St.Gallenin yliopisto) ja professori Matthias Finkin (Grenoble Business School) kanssa tekemässä tutkimuksessa analysoitiin, kuinka nais- ja miesyrittäjät Euroopan eri maissa näkevät ja reagoivat Ukrainan-sodan seurauksiin.

Tutkimus paljasti, että naisyrittäjät eivät pelkästään pelänneet sotaa miehiä todennäköisemmin, vaan myös pelkäsivät miehiä enemmän sodan leviämistä heidän maahansa – yli puolet (54,1 %) naisista pelkäsi tätä, miehistä vain 40 %.

Tulokset perustuvat yli 550 haastatteluun yritysten omistajien kanssa neljästä eri maasta: Iso-Britanniasta, Suomesta, Italiasta ja Saksasta.

”Yksi selitys sukupuolten väliselle erolle voidaan löytää , jotka viittaavat siihen, että yleisesti ottaen naiset ilmoittavat miehiä herkemmin pelosta ja ahdistuksesta, koska heillä on taipumus yliarvioida vaaran todennäköisyys ja varautua pahimpaan”, sanoo professori Kibler.

Tutkimus paljasti myös, että Ukrainaan hyökänneestä Venäjästä kauempana sijaitsevissa maissa asuvat yrittäjät pelkäävät sodan leviämistä maahansa enemmän kuin Venäjää lähempänä asuvissa maissa asuvat.

Italiassa asuvista yrittäjistä 72 % ilmoitti olevansa huolissaan asumisesta sotaa käyvässä maassa, mutta Suomessa vain 52 % yrittäjistä on huolissaan tästä.

”Tämä havainto on linjassa tunnetun ”pelon etäisyyden” ja ”tuntemattoman pelon” argumentin kanssa – mitä lähempänä vaarallista kohdetta tai tapahtumaa, kuten ydinvoimalaa, olet, sitä vähemmän sitä pelkäät. Ihmiset, jotka ovat lähempänä vaaraa/tapahtumaa, tässä tapauksessa Venäjää, voivat joko yrittää välttää ajattelemasta uhkaa pysyäkseen toimintakykyisinä tai luottavat siihen, että heillä on hyvä käsitys kriisistä, kuten Ukrainan sodasta”, professori Sirén sanoo.

”Kun huomioidaan läheinen suhde ulkoisten kriisitapahtumien synnyttämän pelon ja yrittäjyydessä läsnä olevan epäonnistumisen pelon välillä, suositamme kahta asiaa: politiikan päättäjien ja Euroopassa yrittäjyyttä tukevien organisaatioiden on otettava nykyistä paremmin huomioon vivahde-erot pelontuntemuksissa niin naisten ja miesten välillä kuin sota-aluetta lähempänä ja kauempana sijaitsevissa maissa asuvien yrittäjien välillä”, sanoo professori Fink.

Tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Aalto Creatives participants autumn 2025
Kampus, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Kahdeksan uutta tiimiä aloitti Aalto Creatives -esihautomo-ohjelman tänä syksynä

Kahdeksan uutta tiimiä aloitti Aalto Creatives -esihautomo-ohjelman tänä syksynä. Tiimien ideat ovat muotoilun, pelien, musiikin, tekoälyn ja XR:n aihealueista. Kahdentoista viikon ohjelman aikana osallistujat ottavat ensimmäiset askeleensa kohti startup-yritysten perustamista.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.