Uutiset

Nanotieteen osaaja Olli Ikkala on tiimeineen mukana uudessa biologisten lääkkeiden lippulaivahankkeessa

Suomen Akatemian rahoittama hanke kokoaa yhteen Suomen eturivin geeni-, solu- ja nanoterapiatutkijat, kliiniset toimijat, johtavat yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat.
Kuva: Lasse Lecklin.
Kuva: Lasse Lecklin.

Suomen Akatemia on valinnut neljä uutta osaamiskeskittymää lippulaivaohjelmaan. Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessorin Seppo Ylä-Herttualan johtama GeneCellNano-lippulaiva tuo yhteen kymmeniä poikkitieteellisiä huippututkijoita, jotka ovat erikoistuneet biologisiin, pitkälle kehitetyn terapian (Advanced Therapy Medicinal Products, ATMP) lääkkeisiin ja niiden hallintaan liittyviin nanotekniikoihin.

”Perinteiset lääkkeet ovat tyypillisesti pieniä syntetisoituja molekyylejä, joiden toivotaan verenkierrossa löytävän oikeaan paikkaan tekemään tehtävänsä, kunnes ne poistuvat elimistöstä munuaisten kautta. Uudessa hankkeessa kehitetään luonnon omista materiaaleista – proteiineista, soluista ja geeneistä - muunneltuja biologisia lääkkeitä ja niiden kohdentamista nanotekniikoiden avulla”, Aalto-yliopiston professori Olli Ikkala kertoo.

Aallon tutkijoiden rooli lippulaivahankkeessa on suunnitella ja toteuttaa itsejärjestäytyneitä nanojärjestelmiä, joilla biologiset lääkkeet ohjataan kohteeseen.

”Ryhmäni on erikoistunut itsejärjestyneisiin nanomateriaaleihin. Tutkimme, miten niiden rakenteita ja toimintoja voidaan ohjata erilaisilla ärsykkeillä ja miten jopa yksinkertaisia oppimisprosesseja voidaan soveltaa niiden toimintojen ohjaamiseksi. Lääkärit ja farmakologit taas omalla asiantuntemuksellaan kehittävät sopivat biologiset lääkeaineet”, Ikkala sanoo.

”Oleellista hankkeessa on, että erilaiset osaajat löytävät yhteisen kielen. Edelliset poikkitieteelliset hankkeemme antavat tähän vahvan pohjan.”

Hanke kokoaa yhteen Suomen eturivin geeni-, solu- ja nanoterapiatutkijat, kliiniset toimijat, johtavat yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Itä-Suomen yliopiston ja Aallon lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto ja Punainen Risti.

”Hanke on hyvin käytännönläheinen, ja tähtää perustutkimuksesta suoraan kliinisiin sovelluksiin”, Olli Ikkala sanoo.

Uudella hankkeella voi olla erityistä merkitystä esimerkiksi verisuonten säätelyyn liittyvissä sairauksissa, esimerkiksi syövissä sekä silmä- ja sydänsairauksissa.

Lippulaivan tavoitteena on tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. Se luo myös uusia työpaikkoja ja yrityksiä bioteknologia- ja lääkesektorille ja edesauttaa merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja taloudellista hyvinvointia. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 5 miljoonaa euroa,

äپٴDz:

Olli Ikkala

Aalto Distinguished Professor

Itä-Suomen yliopisto: Biologisten lääkkeiden lippulaiva tuo uusia hoitoja kroonisiin sairauksiin

Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan vuosille 2020–2024 valittu GeneCellNano-osaamiskeskittymä vauhdittaa uusien biologisten lääkkeiden tuomista vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. Lippulaivaa johtaa akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja varajohtajana on professori Seppo Vainio Oulun yliopistosta. Mukana ovat myös Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto sekä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu. .

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopintojen uusi THOPS-​työkalu julkaistu

Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.
Drawing of two doctoral students each holding a paper, with doctor's hats shining on their heads.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Esitarkastus- ja valmistumisaikataulut kesällä 2026

Tietoa väitöskirjan esitarkastuksesta, julkisesta väitöstilaisuudesta ja valmistumisesta tohtoriksi kesällä 2026
Henkilö valkoisessa laboratoriotakissa seisoo kirkkaassa laboratoriossa laitteiden keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kasvun avaimet: Näin energiamurros tekee öljystä tarpeettoman

Puhtaaseen energiaan siirtyminen on yhteiskunnalle yhtä suuri mullistus kuin digitalisaatio, ja Suomella on siihen monta valttikorttia, sanoo Aalto-yliopiston uutta Energiasiirtymän osaamiskeskusta vetävä professori Annukka Santasalo-Aarnio.
Ilmakuva modernista kampuksesta, punatiilirakennuksia, raitiotiekiskoja ja puita aurinkoisena päivänä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ainutlaatuinen yhteisponnistus – Aalto-yliopistolle yhteensä 9 miljoonan euron lahjoitukset energiasiirtymän vauhdittamiseen

ABB:n, Fortumin, St1:n ja Walter Ahlströmin säätiön lahjoitukset käytetään uusien professuurien perustamiseen. Samalla lahjoitukset tukevat Aalto-yliopiston energiasiirtymän osaamiskeskuksen perustamista.