Uutiset

Natalia Särmäkari: ”Digitaalinen muoti muuttaa suunnittelijuuden ihanteita"

Särmäkari tutkii väitöskirjassaan “From a Tool to a Culture” miten muotisuunnittelijan rooli muuttuu digitaalisen muodin buumin myötä. Hän uskoo, että alan ammatillinen arvostus nousee kulttuurin muutoksen myötä.
Tummatukkainen nainen hymyilee, taustalla taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tiloja
Kuva: Essi Karell

Mitä tutkimuksesi käsittelee? 

”Tutkin väitöksessäni sitä, miten nykyajan teknologiset ympäristöt ja niiden nopea muutos vaikuttavat muotisuunnittelijoiden työhön, tekijyyteen ja ammatin arvostukseen. Vaatesuunnittelijan ammatti on aina liittynyt teknologiaan, ja haluan tarkastella mitä se on nyt ja tulevaisuudessa, digitaalisen muodin aikakaudella. 

Olen valinnut neljä tapausesimerkkiä, joille yhteistä on älykkään teknologian hyödyntäminen ja halu aktiivisesti muuttaa muotisuunnittelun perinteisiä toimintatapoja. Valitsin kohteiksi pieniä edistyksellisiä yrityksiä, joiden vanavedessä isommat muotitalot ovat sittemmin seuranneet: The Fabricant (Amsterdam), Atacac (Göteborg), Matti Liimatainen / Self-Assembly (Helsinki) ja Minuju (Helsinki).  

Tarkastelen myös kolmea ilmiötä, jotka ovat keskeisesti muodin tulevaisuutta. Yksi niistä on open source -filosofia eli avoin tietojen ja taitojen jakaminen ja siten muotimaailman sulkeutuneiden toimintatapojen haastaminen. Toinen ilmiö on digitaalinen muoti, jolla viittaan 3D-teknologioiden käyttämiseen. Se voi tarkoittaa fyysisen vaatteen ”digitaalisia kaksosia”, mutta myös muotikulttuurin uutta vahvaa yhteyttä peli-, virtuaali- ja kryptomaailmoihin, esimerkkinä tutkimani The Fabricantin tekemä ensimmäinen NFT- eli yksilöity, täysin digitaalinen vaate. Kolmas tutkimani ilmiö on algoritminen muoti ja muotisuunnittelu eli että vaatesuunnittelu nojaa tekoälyn mahdollisuuksiin esimerkiksi inspiraation lähteenä tai vaatteen rakenteen optimoimiseksi.” 

Mikä siinä on tärkeää? 

”Oma kiinnostukseni aiheeseen lähti siitä, kun vaatesuunnittelijana havaitsin, että alan vanhanaikaisia prosesseja täytyy muuttaa ja alan ongelmia ratkoa. Minua ahdisti alan massatuotanto, kestävyysongelmat ja markkinointikoneiston voima. Muotisuunnittelun alalla on ollut jo pitkään meneillään ammatillinen kriisi ja suunnittelijat etsivät uusia alueita. Kyse ei ole vain työkalujen ja materiaalien uudistamisesta, vaan koko muotikulttuuri hakee uutta ajattelutapaa. On tavoiteltava järjestelmää, jossa kysyntä ja tarjonta ovat paremmin tasapainossa, jossa ihmiset voivat suoraan vaikuttaa siihen, mitä tuotetaan, ja jossa uutta teknologiaa hyödynnetään tilaustuotantoon."

Kyse ei ole vain työkalujen ja materiaalien uudistamisesta, vaan koko muotikulttuuri hakee uutta ajattelutapaa."

Natalia Särmäkari

"Alalla on syntynyt uusi sosiaalinen ryhmä, digitaaliset muotisuunnittelijat, jotka jakavat omaa tekijyyttään muiden kanssa – ei vain ammattilaisten, vaan kaikkien ihmisten. He myös haastavat tarkoituksella vanhaa kulttuuria ja toimintatapoja. Halusin tarkastella millaisia kumouksellisia strategioita he käyttävät haastaakseen ammatin perinteiset toimintamallit ja miten ja miksi he tekevät niin. 

Väitän, että digitaalinen muoti ammattimaistaa muotisuunnittelun uudelleen rakentamalla uuden muotisuunnittelukulttuurin, joka ammentaa avoimen lähdekoodin filosofiasta. Nämä ”muoti 4.0:n suunnittelijat” eroavat autonomisen suunnittelijan ihanteista ja korostavat sen sijaan joustavan yhteisötoimijan roolia, jonka taidot ovat mukautettavissa erilaisiin hankkeisiin ja kumppanuuksiin. Tämä avaa uusia, monialaisia mahdollisuuksia työelämässä ja yhteistyössä. 3D-teknologia ja algoritmiset suunnittelumenetelmät ovat heille luontevia työkaluja. Digitaalinen vaatesuunnittelu myös laajentaa suunnittelijan tietoa ja taitoa, se vaatii todellista käsityötaitoa.” 

Mitä siitä voi seurata? 

”Väitökseni antaa tietoa siitä, mitä muodin kentällä tapahtuu muotialan ammattilaisille, yrityksille ja muillekin. Olen tutkinut empiirisesti sellaisia tapauksia, joita kukaan ei ole tutkinut, tarkastellut niiden käytänteitä ja ollut tärkeässä hetkessä seuraamassa niiden kehitystä. Toivon, että tutkimukseni palvelee muita tutkijoita digitaalista muotia ja muotisuunnittelun ammattia koskevissa jatkotutkimuksissa, joissa empiirinen aineistoni voi kiinnostaa.  
 
Uskon, että tutkimuksestani voi olla hyötyä myös koulutuksessa. Aion jatkossa itse tutkia, miten digimuotia ja sen mahdollisuuksia on sisällytetty koulutukseen, ja miten ne voivat parantaa suunnittelijoiden työolosuhteita. Koulutuksellisia näkökohtia on myös kehitettävä edelleen, jotta muotikoulut pysyisivät alan teknisen kehityksen ja siihen liittyvien taitojen odotusten nopeassa tahdissa.” 

Särmäkarin väitöskirja From a Tool to a Culture: Authorship and Professionalism of Fashion 4.0 Designers in Contemporary Digital Environments tarkastetaan Aalto-yliopistossa 28.10.2022. 

Yhteystiedot: 

Väitöskirjatutkija Natalia Särmäkari, 0505322018, natalia.sarmakari@aalto.fi 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.
Valkoinen paneelipatteri vaalealla seinällä lasioven vieressä, taustalla kaupunkinäkymä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä

Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.
Henkilö takaa, tummassa takissa, jossa suuri kirjailtu kuva polvistuvasta hahmosta mustaa taustaa vasten
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Maamme, kaikkien -näyttely tarkastelee henkilökohtaista ja kansallista identiteettiä

Helsingin Taidehallissa avautunut Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely kysyy: keiden tarinoista Suomi rakentuu? Näyttelyn on kuratoinut FT, dosentti Annamari Vänskä.