Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Pohjoismaiden ykkönen taiteessa ja muotoilussa
Nesslingin säätiöltä rahoitusta kestävyysmurroksen vauhdittamiseen – mukana tutkijoita Aallosta
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkijat Mari Keski-Korsu ja Elina Määttänen ja akatemiatutkija Johanna Ahola-Launonen Kauppakorkeakoulusta saivat tutkimushankkeilleen rahoitusta.
Keski-Korsu sai 80 650 euroa rahoituksen taiteen ja median laitokselle tekemäänsä postdoc-tutkimukseen Taiteen väyliä luonnonoikeuksiin ja Määttänen 64 600 euroa muotoilun laitokselle tekemäänsä väitöskirjaan Kohti kestävää ja riittävää pukeutumista: vaatekaappisuhteen uudelleensuunnittelu.
Teknologian varaan laitetaan paljon odotuksia, mutta sen roolia kestävyysmurroksessa on syytä myös haastaa. Rahoitettujen hankkeiden joukosta löytyy näkökulmia, joissa yhtäältä kritisoidaan ja murretaan nykyisiä teknologiaan liittyviä käsityksiä ja toisaalta tutkitaan teknologian kestävän käytön valjastamista kestävyysmurroksen ajuriksi.
Ahola-Launonen ja tutkimusryhmä sai 99 995 euroa tähän teemaan kuuluvalle toimintahankkeelleen Teknologiamyyttien murtajat – Tutkittuun tietoon perustuva mediahanke rakentavasta ja haitallisesta teknologiaoptimismista kestävyysmurroksessa.
Ennätysmäärä hakemuksia
Nesslingin säätiön yleiseen rahoitushakuun saapui tänä vuonna ennätysmäärä hakemuksia, 586 kpl. Niistä rahoitettavaksi päätyi 29 kestävyysmurrosta vauhdittavaa hanketta, joista 12 oli väitöskirjatutkimuksia, 10 postdoc-tutkimuksia ja seitsemän kappaletta tutkittuun tietoon pohjautuvia toimintahankkeita.
Rahoitettujen hankkeiden teemoja olivat muun muassa teknologiakriittisyys, ekologisen kriisin aiheuttamiin riskeihin varautuminen sekä ihmisten käyttäytymisen ja kulttuuristen muutosten murrospotentiaalin tarkastelu.
Kestävyysmurroksella tarkoitetaan vahvaan kestävyyteen nojaavaa kokonaisvaltaista yhteiskunnallista muutosprosessia, joka tähtää ihmistoiminnan asettamiseen planeetan ekologisiin rajoihin. Se edellyttää läpileikkaavaa muutosta, joka ulottuu ihmisten arvojen ja asenteiden lisäksi kaikille elämänalueille: kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintoihin, kuten talouteen, hallintoon, tuotantoon ja kulutukseen.
”Kestävyysmurros edellyttää ratkaisuja, mutta myös syvää ymmärrystä niistä ilmiöistä, vaikutuksista ja juurisyistä, jotka synnyttävät ja ylläpitävät kestämättömiä järjestelmiä. Siksi rahoitamme myös kriittisen tärkeätä perustutkimusta, joka rakentaa tiedollisen ja yhteiskunnallisen perustan, jolle oikeudenmukaiset ratkaisut voivat syntyä”, toteaa Nesslingin säätiön tiede- ja toiminnanjohtaja Iina Koskinen.
Kauppakorkeakoulu
Teemme työtä paremman liiketoiminnan ja yhteiskunnan puolesta.
Voiko teknologia pelastaa meidät kestävyysmurroksessa? Viisi asiaa, jotka kaikkien olisi hyvä ymmärtää tekno-optimismista
Akatemiatutkija Johanna Ahola-Launonen varoittaa meitä ratkomasta kestävyyskriisiä yksinomaan teknologialla – ja kertoo, miksi niin mieluusti tekisimme juuri näin.
Lue lisää uutisia
Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus
Sähköautojen yleistyessä latauksen ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.
Pirun puristama, tulevaisuuden muotoilema
Visakoivu loistaa Aalto-yliopiston Puustudion raikkaissa näkökulmissa Suomen käsityön museon kesänäyttelyssä.
Kun atomit alkavat tanssia – Aalto-yliopistossa metallurgia muuttui koreografiaksi
Dance Metallurgy -pilottikurssilla kupari-ionit saivat liikkeen ja kasvot. Kun vihreän siirtymän tärkeä metalli pääsi tanssilattialle, vaikeilta tuntuvat kemian ilmiöt avautuivat aivan uudella tavalla.