Netta Karjalaiselle kesäharjoittelu oli samalla maailman paras kandityö
Netta Karjalainen voitti -kilpailun matematiikka ja fysiikka -kategoriassa Helsingin yliopistossa valmistuneella kandidaatin tutkielmallaan. Tutkielman pohjatyö valmistui hänen kesäharjoittelunsa aikana Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen Correlated Quantum Materials (CQM) -ryhmässä. Voittaneen opinnäytetyön nimi on "Inferring underlying Heisenberg spin Hamiltonian from a spin spectral function for a quantum spin liquid by a neural network", ja opinnäytetyöhön perustuva tutkimusartikkeli julkaistiin -lehdessä elokuussa.
Kesäharjoittelu tarjosi Karjalaiselle mahdollisuuden tutustua samanaikaisesti koneoppimiseen ja mielenkiintoisiin kvantti-ilmiöihin. Molemmat olivat hänelle uusia aiheita. Projektin ja kirjoitusprosessin alussa nämä aiheet tuntuivat aloittelijasta hyvin haastavilta ja vaikeasti hahmotettavilta.
Karjalainen sovelsi hankkeessa kuitenkin onnistuneesti koneoppimista muuntamaan atomien läpi kulkevat virtaukset suoraan systeemin matemaattiseksi kvanttikuvaukseksi. Työ on tieteellisesti vaikuttava erityisesti sen lähestymistavan uutuuden vuoksi.
"Atomitason järjestelmät noudattavat kvanttimekaniikkaa, mutta yleensä emme voi tietää, mikä on matemaattinen kuvaus. Kokeellisesti voimme mitata, miten virrat kulkevat yksittäisten atomien läpi – joka on seurausta niiden kvanttikuvauksesta – mutta emme voi suoraan tietää sitä", sanoo Karjalaisen ohjaaja, professori Jose Lado.
Positiivinen työympäristö ja odottamattoman lopputulos
Harjoittelu oli kemiaa pääaineena opiskelevan Karjalaisen ensimmäinen. Karjalainen sanoo Ladolla olleen sekä kärsivällisyyttä että kykyä selittää uudet teoreettisen fysiikan aiheet kattavasti ja tarjota apua tarvittaessa. Karjalainen päätti kirjoittaa kandidaatin tutkielmansa hankkeesta, koska työ oli hänestä niin kiehtova.
"Minusta tuntui, että opin jatkuvasti uutta ja minua kannustettiin tekemään parhaani. Kun olin saanut opinnäytetyöni valmiiksi ja kuulin kilpailusta, tiesin heti, että minun pitäisi osallistua. Voitto tuli kuitenkin täytenä yllätyksenä. En olisi voinut kuvitellakaan, että voisin voittaa kansainvälisessä kilpailussa - kategoriassa, joka ei ollut edes pääaineeni", Karjalainen sanoo.
Netta KarjalainenOpin jatkuvasti uutta ja minua kannustettiin tekemään parhaani.
Netta Karjalainen matkusti marraskuussa Irlantiin vastaanottamaan palkintonsa ja tapaamaan muita voittajaopiskelijoita eri puolilta maailmaa.
"Olen iloinen, että päätin suorittaa harjoitteluni juuri tässä ryhmässä ja osallistua kilpailuun. Niiden ansiosta sain uutta kiinnostusta kvanttiteknologiaan ja koneoppimiseen, ja lisäksi sain tavata mahtavia ihmisiä", Karjalainen sanoo.
Tällä hetkellä Karjalainen suorittaa maisterin tutkintoa Helsingin yliopiston teoreettisten ja laskennallisten menetelmien ohjelmassa. Hän suorittaa kursseja myös Aalto-yliopistolla, ja osan opetuksesta koordinoi , kansallinen kvantti-instituutti. Viime keväänä hän suoritti kemian kandidaatin tutkinnon.
Netta Karjalaisen harjoittelutyötä ohjasivat yhdessä Jose Lado sekä CQM-ryhmän tutkijatohtori Adolfo Fumega ja väitöstutkija Rouven Koch.
Teknillisen fysiikan laitoksella ja myös Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun järjestämässä kansainvälisessä AScI-kesätutkimusohjelmassa on vuosittain kesäharjoittelijoita. Haku projekteihin aukeaa tammikuussa seuraavalle kesälle. Kiinnostuneet opiskelijat voivat ottaa yhteyttä professori Ladoon sähköpostitse.
Tutkimusartikkeli löytyy osoitteesta .
äپٴᲹ:
Lue lisää uutisia
Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa
Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Aalto-yliopiston taide ja muotoilu on maailman yhdeksänneksi paras
Kaikkiaan viisi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä
Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.