Nollaenergiatalot ovat vielä vieraita suomalaisille
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti uusiutuvan energian käyttöön, mutta ovat haluttomia maksamaan siitä. Lisäksi he tuntevat huonosti sen merkityksen tulevaisuuden rakentamisessa. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston tekemästä kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin asukkaiden tietoutta ja mielikuvaa muun muassa uusista energiateknologioista ja nollaenergiataloista.
”Selvä enemmistö suhtautui uusiin energiateknologioihin joko erittäin myönteisesti, myönteisesti tai neutraalisti. Silti vain kolmannes piti niiden hyödyntämistä asuintalojen yhteydessä tärkeänä, ja valtaosa ei ollut valmis maksamaan niistä ylimääräistä. Nollaenergiatalon käsite oli tuntematon peräti 46 prosentille vastaajista”, vanhempi yliopistonlehtori, tekniikan tohtori Kari Alanne tiivistää raportin tulokset.
Paneelit kaikkiin taloihin
EU:n energiatehokkuusdirektiivi määrää jäsenvaltiot varmistamaan, että vuoden 2020 loppuun mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiataloja. Lähes nollaenergiatalon kriteerit ovat jäsenmaissa vasta työn alla, mutta Alanteen mukaan niiden suurin ero nykyisiin rakennuksiin on erittäin suuressa energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytön maksimoimisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa energialähteiden integroimista kaikkiin rakennuksiin.
”Pientaloissa ne ovat käytännössä aurinkosähköpaneeleita; rakennusryhmissä, kuten omassa Townhouse-hankkeessamme voidaan hyödyntää myös isompia biomassalla käyviä tuotantolaitoksia”, Alanne selittää ja myöntää yllättyneensä siitä, miten vähän nollaenergiarakentamisesta ollaan valmiit maksamaan – ja miten huonosti sen idea tunnetaan.
”Nämä ovat ehkä asioita, jotka alkavat kiinnostaa vasta rakentamisvaiheessa”, hän pohtii.
Uusiutuvan energian käytön tärkeimmäksi motiiviksi vastaajat nostivat käyttö- ja ylläpitokustannusten alenemisen.
Uusiutuvan energian käytön tärkeimmäksi motiiviksi vastaajat nostivat käyttö- ja ylläpitokustannusten alenemisen. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä enemmän vaakakupissa painoi luonnonvarojen säästäminen, ja uusiutuvan energian käytöstä syntyviin esteettisiin haittoihin suhtauduttiin myönteisemmin kuin meluhaittoihin. Kari Alanne ennustaa, että tulevaisuudessa uusiutuvat energialähteet sulautuvat yhä enemmän itse rakennuksiin.
”Periaatteessa kaikki rakennuksen pinnat voitaisiin tulevaisuudessa valjastaa aurinkosähkölle. Aurinkopaneeli voidaan vaikka maalata seinään ja laittaa ikkunapintaan, mikä vähentää lämpökuormaa, kun osa säteilystä muutetaan sähköksi.”
Kysely toteutettiin verkkopaneelina marras-joulukuussa 2014 Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksen AEF Energy-efficient Townhouse- tutkimusprojektin yhteydessä, ja sen kokonaislaajuus oli 1358 haastattelua.
äپٴDz:
Vanhempi yliopistonlehtori, tekniikan tohtori Kari Alanne
puh. 050 430 6837
kari.alanne@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa
Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen
Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.