Uutiset

Ohutkalvoteknologian tutkimiseen merkittävä rahoitus – kehitettäviä materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi energian varastoinnissa

Uusia ohutkalvomateriaaleja kehitetään vauhdilla esimerkiksi energian varastointiin tai tiedonhallintaan käytettäviin sovelluksiin.
Maarit Karppinen

Aalto-yliopiston professori Maarit Karppinen on saanut Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n edistyneille tutkijoille tarkoitetun rahoituksen ohutkalvoteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa ja kesto viisi vuotta.

Atomikerroskasvatus eli ALD-teknologia on ollut teollisuuden käytössä jo pitkään. Sen avulla on valmistettu epäorgaanisia ohutkalvoja esimerkiksi mikroelektroniikan sovelluksiin. Myös molekyylikerroskasvatus eli MLD-menetelmä on tunnettu jo kauan, mutta se on Karppisen mukaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Kahden eri menetelmän yhdistelmä hybridiohutkalvojen valmistukseen on nyt alkanut yleistyä. Myös Karppisen tutkimushankkeessa kehitetään uusia materiaaleja yhdistämällä epäorgaanisia ja orgaanisia komponentteja atomi- ja molekyylitason tarkkuudella.

”Tavoitteenani on näitä eri tekniikoita hyödyntäen kehittää paitsi ainutlaatuisia uusia hybridimateriaaleja, myös sellaisia materiaalien toiminnallisuuksia, joista tutkijat eivät ole aiemmin osanneet edes uneksia,” kertoo professori Maarit Karppinen.

Uusia ohutkalvomateriaaleja kaivataan esimerkiksi uusiin kestäviin energian varastointi- ja konversioteknologioihin.

”Uudet materiaalitoiminnallisuudet voisivat tarjota myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi tehokkaaseen valolla ohjattavaan magneettiseen tiedon varastointiin tai uudentyyppisiin biokuvantamis- ja diagnostiikkamenetelmiin,” Karppinen visioi edelleen.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää kokeneille ja erityisen ansioituneille tutkijoille poikkeuksellisten ja epätavanomaisten tieteellisten avausten tekemiseen. Yhteensä 544 miljoonan euron apurahoilla tuetaan huippututkimusta eri aloilla lääketieteestä ja fysiikasta yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin. Karppinen sai arvostetun rahoituksen nyt jo toista kertaa.

”Haasteellinen tutkimus vaatii onnistuakseen poikkitieteellistä ja motivoitunutta tutkimusryhmää sekä maailmanlaajuista huippututkijoiden yhteistyöverkostoa, ja kaikkein tärkeimpänä, innostunutta uusien materiaalien löytöretkeilijän mieltä”, Karppinen muistuttaa.

Bio:

Maarit Karppinen valmistui tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1993. Hän on työskennellyt useissa ulkomaisissa yliopistoissa, apulaisprofessorina Japanissa (Tokyo Institute of Technology, 1996–2006), vierailevana professorina USA:ssa (Oregon State University, 2015) ja Saksassa (Ruhr-University Bochum, 2016 lähtien), sekä Suomessa Akatemia-professorina (2009–2013). Karppinen nimitettiin professoriksi silloiseen Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2006, ja vuonna 2017 hänelle myönnettiin Aalto-professorin arvonimi Kemian ja materiaalitieteen laitoksella. Karppinen on kansainvälisesti alallaan tunnustettu tutkija, joka on tähän mennessä ohjannut 42 väitöskirjatutkijaa ja hänellä on yli 500 tieteellistä julkaisua. 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

primo.aalto.fi etusivu
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-Primo uudistui

Aalto-Primo on päivitetty uuteen versioon.
The PulseOn team posing for the camera. 7 men in suits, 5 standing and 2 sitting on the sides
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

PulseOn Oy syntyi Nokian Bridge-ohjelman ansiosta

Nokia Oyj käynnisti vuonna 2011 laajan Nokia Bridge -ohjelman, jolla tuettiin irtisanottujen osaajien polkua yrittäjyyteen ja työllistymiseen. Aalto Startup Center tarjosi Bridge-ohjelmaan osallistuville yrityskiihdyttämöpalveluja ja valmensi osallistujia innovointi- ja kaupallisprosesseihin.
Ilmakuva modernista punatiili- ja lasikampuksesta, kaarevista teistä, ratikkakiskoista sekä taustan järvestä ja metsästä
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU:n kilpailtu miljoonarahoitus kolmelle Aalto-yliopiston tutkijalle

Tutkimukset pureutuvat atomintarkkaan materiaalitekniikkaan, ledeihin perustuvaan lämpöhallintaan ja kvanttimenetelmiin hajautetuissa verkoissa.
Talvitakkinen henkilö lataa lumista sähköautoa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus

Sähköautojen yleistyessä latauksen ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.