Toivon laboratorio -näyttelyn opastetut kierrokset
Ilmoittaudu maksuttomille kierroksille ennakkoon. Kierroksen pituus on 45 minuuttia ja jokaisella kierroksella on 20 paikkaa.
Oletko kyllästynyt huonoihin uutisiin?
Toivon laboratorio -näyttely tarjoilee oivalluksia paremmasta tulevaisuudesta 5.2.-27.3.2026.
Pitkään jatkuneet huonot uutiset vaikuttavat siihen, että maailman usko tulevaisuuteen on poikkeuksellisen matalalla.
Toivoa kuitenkin on.
Aalto-yliopiston Toivon laboratorio -näyttelyssä 16 aaltolaista kertoo, mitä toivo heille merkitsee, ja miten he edistävät toivoa taiteen, tutkimuksen, yrittämisen ja kannustavan yhteisön avulla. Tuloksena voi olla muun muassa tasa-arvoisempaa muotia, uuden ajan biomateriaaleja, kvanttimaailman ihmeitä ja terveyttä edistäviä tekoälyratkaisuja. Lupaavien keksintöjen ympärille syntyy yrityksiä ja työpaikkoja sekä kokonaan uusia toimialoja.
Korkeakoulutus on edelleen varmin keino taata itselleen parempi tulevaisuus. OECD:n Education at Glance 2025 - mukaan noin puolet (48 %) nuorista aikuisista OECD-maissa suorittaa korkeakoulutuksen, ja näin saavat keskimäärin korkeammat tulot, vakaamman työllisyyden ja paremman terveyden. Suomessa nuorista aikuisista vain 39 prosentilla on korkeakoulututkinto.
Toivon laboratorio näyttää, miten huiman kirjon erilaisia urapolkuja ja unelmia yliopistossa opiskelu ja työskentely tarjoaa. Maksuton, kampuksen ytimessä sijaitsevassa Marsio-rakennuksessa pidettävä näyttely onkin suunnattu erityisesti nuorille, jotka pohtivat, mitä haluavat tehdä tulevaisuudessa. Toivon laboratorio haluaa tarjota kävijöille oivalluksia siitä, kuinka jokainen meistä voi rakentaa yhdessä toiveikkaampaa tulevaisuutta.
Henkilökohtaisten toivon puheenvuorojen lisäksi näyttelyssä on myös esillä seitsemän Saastamoisen säätiön kokoelman taideteosta, alumni Niko Tiaisen valotaide- ja ääni-installaatiot, jäänmurtajan pienoismalli Rauman telakalta, Aalto-yliopiston arkiston historiallisia tutkimuslaitteita sekä muotoilun opiskelijoiden merileväteoksia.
Mikä saa ihmiset työskentelemään mahdottomalta näyttävien tavoitteiden saavuttamiseksi?
"Kysymys siitä, mitä sellaista meillä voisi olla, mitä ei ole olemassa, on tutkijalle hurjan kiehtova.
Olen urani aikana nähnyt, kuinka viisi vuotta sitten mahdottomilta tuntuneista ideoista onkin yhteisillä ponnistuksilla tullut todellisuutta, ja se antaa minulle toivoa.”
Jose Lado, teoreettisen fysiikan apulaisprofessori
"Aaltolaiset ovat hyvin tietoisia siitä, mitä maailmalla tapahtuu sekä tosi aktiivisia sen suhteen, että halutaan viedä asioita eteenpäin. Aaltolaiset ovat intohimoisia viemään asioita eteenpäin ja taistelemaan sen puolesta, mikä on tärkeää.
Toivoa ei voi olla ilman, että olet intohimoinen jostakin."
Enni Lähderinne, taiteen maisteri, vuoden 2025 nuori suunnittelija
"Tutkimukseni ovat osoittaneet muun muassa, että ikääntyneet yrittäjät ovat poikkeuksellisen innovatiivisia ja että yrittäjäksi ryhtyminen on elämänlaatua eniten parantava uraliike vanhemmalla iällä.
Toivonkin, että 20 vuoden kuluttua yrittäjyys tunnustetaan tärkeänä yhteiskunnan ja talouden muutosvoimana, joka kuuluu kaikille."
Ewald Kibler, yrittäjyyden professori
"Kestävän metsäteollisuuden pitää yltää nykyiseen arvoon pienemmillä hakkuilla. Vain näin varmistamme metsien hiilinielut ja luontoarvot tuleville sukupolville.
Tiede antaa minulle toivoa: sen ansiosta opimme puun mahdollisuuksista koko ajan enemmän.
Toivoa herättävät myös nuoret tutkijat. He ovat niin viisaita ja energisiä, että varmasti löytävät keinot maailman pelastamiseen.”
Monika Österberg, biotuotekemian professori
"Elämä on loppujen lopuksi aika hauras. Aina on erilaisia uhkakuvia, jotka voivat liittyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai sotiin.
Kun olet hyväksynyt sen, voit miettiä, mitä voin tehdä itse, vienkö asioita parempaan suuntaan. Kursseillani pyrin opettamaan hyväksymisen ja aktiivisen energisen vaikuttamisen asennetta."
Frank Martela, filosofian apulaisprofessori, hyvän elämän edellytysten tutkija
"Jos vain istumme odottelemassa, että pian keksitään teknologia, jonka avulla saadaan kaikki vihertymään, se on passivoivaa.
Mutta voisi olla myös toisenlaista, aktivoivaa toivoa, joka saisi haluamaan elämään tavalla, jolla ei riistä omia tai toisten luonnonvaroja.”
Johanna Ahola-Launonen, akatemiatutkija
- Akatemiatutkija Johanna Ahola-Launonen, Kauppakorkeakoulu
- Opiskelija Owein Iveson, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
- Professori Ewald Kibler, Kauppakorkeakoulu
- Apulaisprofessori Jose Lado, Perustieteiden korkeakoulu
- Opiskelija Sophia Lee Teatini, Sähkötekniikan korkeakoulu
- Professori Julia Lohmann, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
- Taiteen maisteri ja Vuoden nuori suunnittelija Enni Lähderinne, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
- Apulaisprofessori Frank Martela, Perustieteiden korkeakoulu
- Professori Heikki Nieminen, Perustieteiden korkeakoulu
- Apulaisprofessori Jenni Partanen,Insinööritieteiden korkeakoulu
- Aalto-yliopiston psykologi Merita Petäjä
- äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ Vilma Ristikangas,Insinööritieteiden korkeakoulu
- äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ Ali Salloum, Perustieteiden korkeakoulu
- äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ Ashish Thapliyal, Perustieteiden korkeakoulu
- Apulaisprofessori Jiancheng Yang, ELLIS-instituutti ja Sähkötekniikan korkeakoulu
- Professori Monika Österberg, kemiantekniikan korkeakoulu
Saastamoisen säätiön kokoelman taideteoksia EMMA - Espoon modernin taiteen museosta:
- Ari Pelkonen, In a Bright Landscape, 2023.
- Ismo Hölttö, Skibotn, Norway, 1967.
- Ismo Hölttö, Myllypuro, Helsinki, 1967.
- Heli Rekula, Surplus I.
- Elina Brotherus: from the series Études d'après modèle, danseurs: Deux danseuses posant chez une photographe.
- Tiina Itkonen: Agatannguaq, 2002.
Muotoilun laitoksen merileväaiheiset kurssiteokset:
- "Barnicle" 2025, seaweed paper, wood by students: Viivi Hirvikangas, Olli Majalahti, and Yudai Toyama
- Ritual, Rites of Passage 2024. Algae, natural materials, and photographs by students: Seoyoung Lee, Vladimir von Arx, Ariane Carde and Jonn Rutanen
- Wig, 2024, algae by professor Julia Lohmann
Näiden lisäksi näyttelyssä on myös esillä alumni Niko Tiaisen valotaide- ja ääni-installaatiot, laivan pienoismalli Rauman telakalta sekä Aalto-yliopiston arkiston historiallisia tutkimuslaitteita.
Toivon laboratorio -näyttely
Tässä näyttelyssä aaltolaiset eri aloilta kertovat, mitä toivo heille merkitsee ja miten he auttavat rakentamaan toiveikkaampaa yhteiskuntaa esimerkiksi tasa-arvoisen muodin, tekoälyn tai uusien kvanttimateriaalien avulla.
Lue lisää uutisia
MyCoursesin ylimääräinen päivityskatkos tiistaina 24.3.2026 kello 9:00 - 16:00
Järjestelmä ei ole käytössä päivityksen aikana.
Kurssiassistenttien kokemuksia Tekniikan alan suomi -keskustelukerhon pitämisestä
Tässä blogitekstissä kurssiassistentit Junya Iwata ja Wakana Maeda kertovat Tekniikan alan suomi -keskustelukerhosta, jota he vetivät syyslukukautena 2025 osana Tekniikan alan suomi -hanketta. Keskustelukerho oli tarkoitettu kaikille, jotka haluavat puhua suomea ja kehittää suomen kielen keskustelutaitoa, ja se jatkuu keväällä 2026.
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.