Onko tulevaisuus OneCoin-tyyppisten pyramidihuijausten?
Kryptovaluutat ovat muuttumassa innokkaiden digitaalisuusevankelistojen ja keskuspankkeja epäilevien äärilibertaarien harrastuksesta ja teknologiakokeiluista pankkien tukemaksi ja keskuspankkien sääntelemiksi työkaluiksi. Näistä työkaluista ovat kiinnostuneita jo hyvin konservatiivisetkin sijoittajat ja erilaisten maksupalvelujen tarjoajat.
Kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professori Matti Rossi ja rahoituksen professori Markku Kaustia keskustelevat teknologian, sääntelyn ja rahoituksen näkökulmasta siitä, mitä tämä kryptovaluuttojen käytön laajeneminen tuo tulleessaan. Esimerkiksi Bitcoin on demonstroinut monia kryptovaluuttojen vahvuuksia ja heikkouksia: se kuluttaa valtavasti energiaa, ja on liian hidas massatransaktioihin ja liian volatiili arvon säilytykseen. Samaan aikaan se on kuitenkin hyvin nopea ja halpa tapa siirtää rahaa maiden rajojen yli ja houkutteleva sijoituskohde monenlaisille toimijoille.
Onko tulevaisuus OneCoin-tyyppisten pyramidihuijausten, vai vakaiden, erittäin pienillä transaktiokustannuksilla toimivien keskuspankkien tai globaalien yritysten pyörittämien digitaalisten valuuttojen? Professorit keskustelevat yhdessä vieraansa Jasmine Singhin, Operations Associate, Lightning Lab, kanssa kryptovaluuttojen riskeistä ja mahdollisuuksista erityisesti teknologian mahdollisuuksien ja rahan ja maksujärjestelmien reaalimaailman rajoitteiden kannalta.
Tervetuloa ±ð³Ùä²õ±ð³¾¾±²Ô²¹²¹°ù¾±¾±²Ô torstaina 1. lokakuuta klo 17.00!
Lue lisää uutisia
Pirun puristama, tulevaisuuden muotoilema
Visakoivu loistaa Aalto-yliopiston Puustudion raikkaissa näkökulmissa Suomen käsityön museon kesänäyttelyssä.
Kun atomit alkavat tanssia – Aalto-yliopistossa metallurgia muuttui koreografiaksi
Dance Metallurgy -pilottikurssilla kupari-ionit saivat liikkeen ja kasvot. Kun vihreän siirtymän tärkeä metalli pääsi tanssilattialle, vaikeilta tuntuvat kemian ilmiöt avautuivat aivan uudella tavalla.
Professori Samuli Knüpfer selvittää Ruotsin rahastoeläkemallin soveltamista Suomeen
Ruotsin rahastoeläkemallissa lakisääteisestä eläkemaksusta 2,5 prosenttia ohjataan rahastoeläkkeeseen.