������

Miten internet toimii? Miten laitteet kommunikoivat keskenään? Näihin kysymyksiin lukiolainen Niina Tapanainen halusi vastauksia ja päätyi hakemaan informaatioteknologian hakukohteeseen. Niina on kiinnostunut puhe- ja kieliteknologiasta, ja tulevaisuudessa hän haluaa olla mukana kehittämässä suomenkielistä puheentunnistusta.

Minkä takia valitsit informaatioteknologian pääaineen?

Lukiossa mietin, hakisinko opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopistoon vai diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistoon. Koulussamme työskennellyt siviilipalvelusmies kertoi paljon positiivista Aallosta, jolloin aloin kallistua tekniikkaan. Myös arvostettu tutkinto ja teekkarielämä puolsivat tekniikan alaa. Katsoin Aallon sivuilta vaihtoehtoja ja kiinnostuin informaatioteknologian hakukohteesta, vaikka en oikein tiennyt, mitä informaatioteknologia on. Se kuulosti tosi siistiltä ja sivuilla puhuttiin esimerkiksi 5G:stä ja IoT:stä. Mietin, että olisi tosi mielenkiintoista tietää, miten laitteet kommunikoivat keskenään tai miten internet toimii.

Nyt olen edennyt kandivaiheesta maisteriopintoihin ja opiskelen CCIS - Speech and Language Technology -ohjelmassa.

Millaista opiskelijaelämä on käytännössä?

Fuksivuonna en ollut kauhean aktiivisesti mukana opiskelijaelämässä, mutta toisena opiskeluvuonna aloin ottaa pieniä nakkeja eli alamme opiskelijoiden ainejärjestössä. Olin esimerkiksi kiltahuonevahtina ja autoin historiikin taittamisessa. Tykkäsin siitä, kuinka ennakkoluulotonta ja inklusiivista teekkarikulttuuri on. Kaikki otetaan vastaan sellaisena kuin he ovat – se oli jotain, mitä en ollut ennen kokenut.

Olin ensimmäisenä hallitusvuotenani AS-killan viestintämestari ja toisena vuonna puheenjohtaja. Puheenjohtajana oleminen on ollut yksi parhaimpia kokemuksiani, olen oppinut paljon itsestäni ja johtamisesta. Mieleen jääneitä kokemuksia opiskelijatoiminnassa ovat olleet esimerkiksi Tempaus2016, jossa vierailimme peruskouluissa sekä Opiskelijat Lintsillä -tapahtuma, jolloin kilta vuokrasi koko Linnanmäen opiskelijoiden käyttöön.

Millaista opiskelu on käytännössä?

Kandikursseista erityisesti kolme kurssia on erottunut edukseen. Ensimmäinen on fuksivuoden -kurssi, jossa rakensimme oman elektroniikkalaitteen. Meidän ryhmämme rakensi robotin, jota ohjattiin Nintendo Wii-ohjaimella. Toinen lempikurssini oli Tietokoneverkot, jossa opiskeltiin internet-protokollia, reititysalgoritmeja ja verkon analysointityökaluja. Kurssilla pääsi itsekin tekemään ja kokeilemaan. Kolmas kurssi on Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely, joka oli tosi mielenkiintoinen. Kurssilla meidän ryhmämme rakensi yksinkertaisen puheentunnistimen, mikä oli itselläni ensikosketus puheentunnistusjärjestelmien luomiseen.

Aallossa ei ole mitään valmista polkua, jota on pakko kulkea. Jos joku aihe vaikuttaa kiinnostavalta, kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan. Aallossa on aika helppo vaihtaa pääainetta ja yhdistää tekniikkaan myös muita aloja. Itsekään en ole kaikista perinteisin teekkari, koska kävin lukemassa sivuaineen humanistiselta puolelta Helsingin yliopistossa. Luin yleistä kielitiedettä ja kieliteknologiaa. Opiskelen tekniikkaa, koska haluan parantaa ihmisten elämää.

Millaisia eväitä olet saanut työelämään?

Käytännönläheisten kurssien kautta oppii ryhmätyötä ja miten teoriaa sovelletaan käytäntöön. Kandivaiheessa keskitytään enemmän perusasioihin ja työelämään orientoituminen alkaa kunnolla maisterivaiheessa.

Parhaat työelämävalmiudet saa menemällä oman alan töihin. Meillä on tosi hyvät työllistymismahdollisuudet myös kesätöihin. Kandivaiheessa olin töissä Telialla tuotehallinnossa kesällä 2019. Työskentelin verkkoliikenteen kanssa, testailin päätelaitteita ja tein data-analyysia. 

Miltä alan tulevaisuus näyttää?

Kieli- ja puheteknologia lähellä omaa sydäntäni, koska siinä yhdistyy kiinnostavalla tavalla ihminen ja tekniikka. Tällä hetkellä ongelma on se, että suomen kieli on vähemmistössä esimerkiksi englantiin verrattuna. Haluisin olla mukana kehittämässä suomenkielistä kieliteknologiaa ja puheentunnistusta. Olisi tärkeää, että suomenkielisille olisi saatavilla palvelua omalla kielellään.

Tekniikkaa tarvitaan koko ajan lisää, jotta ihmiset voivat keskittyä tärkeämpiin asioihin ja ehkä tehdä vähän lyhyempiä työpäiviä, kun tekniikka ja koneet hoitavat rutiininomaiset tehtävät.

Suosittelen alaa kenelle vain, joka tykkää ongelmanratkaisusta ja matikasta tai on kiinnostunut yhdistämään esimerkiksi humanistiset tieteet ja tekniikan. Tekniikka kannattaa yhdistää yllättäviinkin aloihin, jotta pystymme mahdollistamaan uusia ratkaisuja.

Haluatko kuulla lisää Aalto-yliopistossa opiskelusta, hakemisesta ja opiskelijaelämästä?