������

Kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijat Anton Kattelus ja Roope Tainio toteuttivat laajan katsauksen private credit -markkinasta sekä sen mahdollisuuksista ja ominaispiirteistä. Projektin lähtökohtana oli ymmärtää markkinan rakenteellista kehitystä ja tunnistaa rahoitustilanteita, joissa private credit toimii vaihtoehtona perinteiselle pankkirahoitukselle. Projektin tulokset esiteltiin OP Pohjolan strategiayksikön asiantuntijoille joulukuussa 2025.

Private credit, joka tunnetaan myös nimellä non-bank lending, on kasvanut finanssikriisin jälkeen erityisesti keskisuurten yritysten rahoituksessa pankkisektorin sääntelyn kiristyessä. Viime vuosina laajentuminen suurempiin transaktioihin on lisännyt kilpailua rahoitusjärjestelyissä, mikä on tehnyt aiheesta ajankohtaisen pankeille ja muille velkarahoituksen järjestäjille.

Projektissa private credit -markkinaa tarkasteltiin kokonaisuutena yhdistämällä markkinadataa, tutkimuskirjallisuutta ja asiantuntijahaastatteluja. Työtä tehtiin yhteistyössä OP Labin ja strategiatiimin kanssa, mikä auttoi tarkentamaan analyysiä projektin aikana. Tarkastelu kattoi yritysrahoituksen ja varainhoidon näkökulmat, jotta private creditiä voitiin arvioida osana velka- ja pääomamarkkinakehitystä.

Private credit on kasvanut Pohjoismaissa

Projektin tulokset osoittivat, että private credit -markkinan hallinnoitavien varojen (AUM) määrä, jota käytetään kuvaamaan markkinan kokoa, on kasvanut merkittävästi erityisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa finanssikriisin jälkeen. Tuloksista nousi esille myös, että pankkien liiketoiminnalle keskeiset syndikoitujen lainojen ja joukkovelkakirjalainojen markkinat ovat menettäneet osuuksia private creditille. 

Opiskelijat tunnistivat lisäksi, että Pohjoismaissa private credit -rahoitus on lisääntynyt yritysostoissa ja rahoitusjärjestelyissä, kuten erityisesti terveys-, ohjelmisto-, kiinteistö- ja teollisuussektoreilla. Kehityksen taustalla tunnistettiin useita tekijöitä, kuten pankkisääntelyn kiristyminen, joka on ohjannut osaa riskisemmästä yritysrahoituksesta yksityisille markkinoille, sekä instituutiosijoittajien kasvaneet allokaatiot private credit -sijoituksiin.

Markkinahavaintojen lisäksi opiskelijat tutkivat projektissa, mitä yritysrahoituksessa ja rahastojen palvelutarjonnassa on hyvä huomioida private credit -markkinnan kehityksen kannalta. Pankkikeskeisessä Euroopan ja Pohjoismaiden velkamarkkinassa opiskelijat tunnistivat pankkien vahvuuksiksi syvät asiakassuhteet ja kattavat palveluvalikoimat. Työssä esitettiin markkinasta ja tutkimuksista tunnistettuja vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, jotka erosivat toisistaan riskinoton, kontrollin ja rahoitusrakenteiden osalta. 

Selkeitä suosituksia strategiatyön tueksi

Opiskelijat olivat tyytyväisiä projektiin. “Projektin aikana saimme paljon vastuuta ja pääsimme lopuksi esittämään tulokset OP Pohjolan strategiayksikölle. Oli hienoa nähdä, että lopputulos oli hyödyllinen ja sitä myös arvostettiin”, Anton Kattelus sanoi.

Roope Tainio jakoi näkemyksen ja kertoi toimivan yhteistyön myös tukeneen työn etenemistä. “Projekti haastoi meitä sopivasti soveltamaan kursseilla opittuja asioita. Myös aktiivinen yhteistyö OP Pohjolan sisäisen innovaatiokiihdyttämön OP Labin kanssa oli hyödyllistä ja auttoi meitä syventämään projektissamme asiakkaalle tärkeitä aiheita.”

OP Pohjolan puolelta projektin omistajana toimineen Strategy Lead Jyrki Ikosen mukaan ryhmä teki erinomaista työtä ja ylitti projektille asetetut tavoitteet. “Projektin raportointi osoitti private credit -kehityksen näkyvän myös pohjoismaisella tasolla ja opiskelijoiden tuloksista tehty esitys oli laadittu ammattimaisesti. Projektissa tehdyt markkinadataan ja tutkimukseen perustuvat markkinahavainnot ja johtopäätökset ovat hyödyllisiä. Hienoa oli myös se, että opiskelijat uskalsivat antaa rohkeasti suosituksia.”

Myös projektin akateemisena ohjaajana toiminut professori Juha Joenväärä rahoituksen laitokselta antaa kiitosta opiskelijoilleen. “Anton ja Roope osoittivat vahvaa ymmärrystä pankkien mahdollisuuksista kehittää liiketoimintaansa ja siitä, miten vastata kiristyvään kilpailuympäristöön. Esitetyt suositukset olivat selkeitä, analyyttisiä ja hyvin toteuttamiskelpoisia. He tuottivat uutta, relevanttia tietoa sekä hyvin perusteltuja näkökulmia.”