”Oppiminen digitaalisessa pelaamisessa ja pelisuunnittelussa” -artikkeli julkaistiin
Mira Kallio-Tavinin artikkeli ”Oppiminen digitaalisessa pelaamisessa ja pelisuunnittelussa” on julkaistu Nuorisotutkimusverkoston uudessa kirjassa Visuaaliset menetelmät lapsuuden- ja nuorisotutkimuksessa.
Visuaaliset menetelmät lapsuuden- ja nuorisotutkimuksessa.
äܱٳٱ:
Nuorten viestintä yhä visuaalisempaa – myös tutkijat kiinnostuneita kuvista
Visuaalinen kulttuuri on lisääntynyt räjähdysmäisesti lasten ja nuorten arjessa. Somessa lähetellään kuvaherjoja, iltaisin katsotaan elokuvia, otetaan selfieitä, viestitään hymiöiden avulla ja pelataan digitaalisia pelejä. Visuaalisuuden avulla tuotetaan ymmärrystä maailmasta ja itsestä. Myös tutkijat ovat yhä kiinnostuneempia lasten ja nuorten visuaalisesta maailmasta.
Kuvat osaksi tiedettä
Kuvat ovat yhä keskeisempi osa eri tieteenalojen tutkimusta. Marleena Mustolan, Johanna Mykkäsen, Marja Leena Böökin ja Antti-Ville Kärjän toimittama kirja Visuaaliset menetelmät lapsuuden- ja nuorisotutkimuksessa (Nuorisotutkimusseura 2015) lähestyy visuaalisuutta niin kasvatustieteen, sosiologian, taiteen ja kulttuurintutkimuksen, maantieteen, liikuntatieteen, uskontotieteen kuin perhetutkimuksen kautta.
– Kirjassa avaamme sitä, mitä kaikkea visuaalisuus voi olla ja miten sitä voidaan tuottaa, ymmärtää ja tutkia erityisesti lasten ja nuorten elämänpiireissä, kertovat toimittajat.
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.