·¡±ô¾±²Ô²â³¾±èä°ù¾±²õ³Ùö³Ù
Tavoitteenamme on ymmärtää, miten yksilöt kokevat fyysisen ympäristönsä ja mitä voisimme tehdä tämän kokemuksen parantamiseksi. Suunnittelemme kaikille sopivia parempia elinympäristöjä.
Pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyön 2024–2028 tutkimusrahoitusta haettavana vaikuttavuusarviointitutkimukselle
Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ja Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat sopineet tiedeyhteistyön toteuttamisesta pääkaupunkiseudun kehittämiseksi vuosina 2024–2028. Nyt haettavana on rahoitus vuosille 2025–2027 alla olevien ohjeiden mukaisesti.
Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ja Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat sopineet tiedeyhteistyön toteuttamisesta pääkaupunkiseudun kehittämiseksi vuosina 2024–2028.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âön tutkimusrahoitusta voidaan myöntää enintään kahden (2) vuoden pituisille Helsingin yliopistossa tai Aalto-yliopistossa toteutettaville pääkaupunkiseudun kaupunkeja koskeville tutkimushankkeille. Rahoitusta on jaettavana vuosittain yhteensä noin 400 000 euroa ja summalla voidaan rahoittaa 2–4 hanketta.
Nyt haettavana on rahoitus vuosille 2025–2027 alla olevien ohjeiden mukaisesti. Rahoituspäätös tehdään vuodeksi kerrallaan, mutta hanke voi saada rahoitusvarauksen enintään kahdelle vuodelle (24kk). Sopimuksen mukaan yhteistyökaudella rahoitetaan kaupunkien toiminnan vaikutuksia arvoivaa tai kaupunkien toimintaan vahvasti liittyvää ja siihen vaikuttavaa tutkimusta. Rahoitettavien hankkeiden metodologisena painotuksena tulee olla kvantitatiivinen empiirinen arviointitutkimus, kausaalitutkimus, satunnaistetussa koeasetelmassa tehdyt tutkimukset tai tulevien politiikka- ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten mallintaminen ja simulointi. Rahoitusta ei lähtökohtaisesti myönnetä pääasiassa laadullisia menetelmiä käyttävälle tutkimukselle, mutta laadullinen tutkimus voi olla täydentävä osa tutkimusta.
Vuosina 2025–2027 tutkimushanke voi saada rahoitusta johonkin tämän ohjeen lopussa mainituista kaupunkien ajankohtaisista aiheista (ks. uutisen loppuosa).
Tutkimusrahoituksen haku aloitetaan täyttämällä alustava, kahden sivun pituinen tutkimusidea-lomake, jossa esitellään hyvin lyhyesti keskeisimmät ideat tutkimuksen tavoitteista ja toteuttamisesta. Varsinainen pidempi tutkimussuunnitelma pyydetään myöhemmässä vaiheessa niiltä hankkeilta, joille ollaan esittämässä rahoitusta.
Kaupungit haluavat tukea rahoituksella erityisesti uudenlaisia ja kokeilevia tutkimusasetelmia. Erityisenä toiveena on kaupunkien omassa toiminnassa tuottamien erilaisten numeeristen aineistojen hyödyntäminen tutkimuksessa.
Tutkimus voi olla kokonaan uusi hanke tai rahoitusta voi saada jo meneillään olevan hankekokonaisuuden lisäosaan. Rahoituskausi voi alkaa aikaisintaan 1.3.2025. Rahoitusta voi saada enintään kahdeksi vuodeksi (24kk).
Tutkimusidea-lomakkeeseen sekä myöhemmin pyydettävään tutkimussuunnitelmaan tulee sisällyttää kuvaus missä ja miten tietoa voidaan käyttää tulosten valmistuttua.
Tutkimusrahoituksen saamiseksi
- 22.10.2024 klo 24 mennessä toimitetaan täytetty tutkimusidea-lomake (pituus max. 2 sivua) sekä budjettiliite.
- 23.10.–1.11.2024 lomakkeet arvioidaan ja niistä lähetetään palautetta hakijoille.
- 8.11.2024 klo 14–16 parhaat hankkeet kutsutaan tutkimusaiheiden esittelytilaisuuteen, jossa läsnä on kaikkien yhteistyökumppanien edustajista koostuva tiedeyhteistyön valmisteluryhmä.
- joulukuussa 2024 päätetään vuodelle 2025 rahoitusta saavat hankkeet.
- 20.1.2025 mennessä rahoitusta saamassa olevan hankkeen tulee toimittaa 5–10 sivun tarkempi tutkimussuunnitelma, jossa on oltava mainittuna myös kaupunkien yhteyshenkilöt. Lopullinen hankebudjetti ja toteutusaikataulu määritellään tässä vaiheessa.
Varsinainen hallinnollinen määrärahapäätös hankkeelle tehdään alkuvuodesta 2025.
22.10.2024 toimitettava alustava budjettiliite tehdään oman organisaation mallin mukaisesti ja siinä tulee ilmetä hankkeen:
- palkkakustannukset
- ostopalvelut ja hankinnat eriteltyinä käytön mukaan
- muut kustannukset eriteltynä käytön mukaan
- hallinnolliset yleiskustannukset (max. 20 % kokonaiskustannuksista)
- hankkeen omarahoitusosuus (min. 20 % kokonaiskustannuksista)
Rahoituksen edellytykset
- Tutkimuksen tulee koskea pääkaupunkiseudun kaupunkeja tai vähintään yhtä niistä.
- Rahoitettavalta hankkeelta edellytetään 20 % omarahoitusosuutta.
- Rahoitusta saavan hankkeen tulee järjestää itse vuorovaikutusta kaupunkien kanssa. Ainakin osa vuorovaikutuksesta tulee järjestää suomenkielisenä. Tiedeyhteistyön työntekijät auttavat etsimään yhteyshenkilöitä kaupunkien puolelta.
- Rahoitusta saavan hankkeen tulee tuottaa kaupunkien tarpeisiin noin 10–15 sivuinen suomenkielinen tutkimusraportti. Muu julkaiseminen voi tapahtua yliopistojen omien tavoitteiden ja akateemisten julkaisutoiminnan mukaisesti.
Rahoitusta voidaan myöntää
- suoraan hankkeeseen kohdentuviin palkkakuluihin.
- aineiston hankintaan ja muihin tutkimuksen tekemisen kustannuksiin.
- ostopalveluun, joka liittyy suoraan tutkimuksen tekemiseen tai julkaisemiseen.
- hankkeen tilaisuuksien järjestämiseen.
- hallinnollinen yleiskustannusosa voi olla enintään 20 %.
Rahoitusta ei myönnetä
- ostopalveluna toteutettaviin kolmannen osapuolen tutkijan palkkamenoihin.
- yliopistojen pitkäaikaiseen käyttöön jääviin laitehankintoihin.
Tutkimuksesta raportoiminen rahoittajille
- Rahoituskauden lopuksi hankkeen tulee tuottaa kaupunkien tarpeisiin 10–15 sivun mittainen suomenkielinen tutkimusraportti, joka sisältää mahdollisia tutkimuspohjaisia suosituksia kaupungeille.
- Hankkeen tulee järjestää jatkuvaa vuorovaikutusta kaupunkien asiantuntijoiden kanssa ja vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteistyötapaaminen, johon kutsutaan kaupunkien asiantuntijat mukaan. Hankkeen päättyessä viimeinen yhteistyötilaisuus voi olla laajempi yleisöseminaari, jonka järjestämisessä tiedeyhteistyön työntekijät auttavat.
- Rahojen käytöstä tulee raportoida kerran vuodessa ja liitteeksi tarvitaan tosite virallisesta talouskirjanpidosta.
Tutkimusrahoituksesta järjestetään infotilaisuus torstaina 3.10. klo 11–12 Teamsissä, jossa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹
Jari Järvenpää, pääsihteeri / pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyö
jari.p.jarvenpaa@hel.fi
p. 040 355 7304
Alueellisen eriytymisen ja siihen vaikuttamisen tutkimus
Mahdollisina näkökulmina esimerkiksi asuinalueiden suunnitelmallisen kehittämisen ja täydennysrakentamisen tavat ja vaikuttavuus, asuntopolitiikkatoimien vaikuttavuus, kaupunkien myöntämät avustukset tai projektiluonteiset resurssien kohdennukset alueilla sekä sosiaalisen kestävyyden tukeminen.
Kaupunkien palvelujen tarveperustaisen rahoituksen vaikuttavuus
Osassa kaupunkien palveluja on ollut jo pitkään käytössä asuinalueen väestöpohjan mukaan vaihteleva rahoitusmalli, osassa tällaista resursointia ei vielä ole käytössä. Miten palvelujen kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten tai kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen tarveperustainen resursointi tukisi parhaiten kaupunkien tavoitteita eriarvoisuuden torjumisesta?
Peruskoulujen oppimistulokset ja niihin vaikuttaminen
Tietopohjan laajentaminen oppimistuloksiin vaikuttavista tekijöistä. Mahdollisina näkökulmina esimerkiksi digitalisaatio ja oppiminen, johtaminen ja pedagogiset ja didaktiset ratkaisut, oppimisympäristöt tai sosiaaliset taidot ja tunnetaidot. Myös alueellinen eriytyminen oppimistuloksissa ja erot oppimisvajeessa tai kouluvalmiuksissa.
Opintojen keskeyttämisriski toisella asteen koulutuksessa: ennakoivien työkalujen kehittäminen opettajille ja oppijoille
Voidaanko toisen asteen oppilaitosten asiakastietojärjestelmissä olevasta datasta löytää tunnisteita, jotka ennakoivat oppijan opintoihin kiinnittymisen heikkoutta ja mahdollista keskeyttämisriskiä?
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden hyvinvointivaikutukset
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen (ennaltaehkäisevä) vaikutus asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.
Uusien raideliikenneratkaisujen vaikutukset
Vaikutukset esimerkiksi yleiseen liikkuvuuteen, työssäkäyntimatkoihin tai alueiden elinvoimaisuuteen ja elinkeinotoimintaan tai vaikutukset kestävämpään liikkumiseen, kulkutapoihin ja päästöihin.
Keskusta-alueiden tai kaupunginosakeskusten elinvoimaisuuden tukemisen vaikutukset
Näkökulmana esimerkiksi kaupunkien keskustoihin kohdennetut toimenpiteet tai aluekeskusten kuten asemanseutualueiden kehittämistoimenpiteiden vaikutukset. Myös esimerkiksi yksityisautoilun ja pysäköintipaikkojen merkitys keskusten liiketoiminnalle.
Kaupunkien tukeman innovaatiotoiminnan arviointi
Näkökulmana esimerkiksi yritysten käynnistämisvaiheen hautomotoiminta, innovaatioekosysteemien tukeminen tai osaamis- tai yritysklusterien rakentaminen ja johtaminen.
Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tutkimus tiivistyvän kaupunkirakenteen toteuttamisen vaikutuksista ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Myös maaperään liittyvä vaikuttavuustutkimus.
Työllisyyspalveluiden siirto kunnille ja toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja arviointi
Työllisyyspalvelujen vaikuttavuus sekä työnhakijoiden työllistymiseen ja työttömyysajan lyhenemiseen liittyvä tutkimus.
Kaupunkien kotoutumisen palvelujärjestelmän vaikuttavuus
Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvien palveluiden arviointi. Kotoutumispalvelujen resurssien kohdentaminen ja kustannukset.
Oma aihe-ehdotus: kaupungin toimintaan liittyvä vaikutusten arviointitutkimus
Voit ehdottaa myös muuta rahoituksen kriteerit täyttävää kaupunkien toiminnan arviointiin liittyvää tutkimusaihetta.
Lue lisää uutisia
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa
Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.