������

Aamupäivän virtuaaliseminaari “We are in it together” oli järjestämä. Seminaaari toimi alustana tietojen ja kokemusten vaihdolle siitä, kuinka COVID-19-pandemia on vaikuttanut terveyteen ja terveydenhuoltojärjestelmiin pohjoisen ulottuvuuden alueella.

Asiantuntijaesitykset ja paneelikeskustelut totesivat NDPHS:n sihteeristön Ülla-Karin Nurmin johdolla, että kriisiviestinnässä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta voitaisiin torjua COVID-19-epidemiaan liittyvää misinformaatiota.

Tutkijoilla on keskeinen rooli pseudotieteen purkamisessa. Viranomaiset varmistavat, että ihmisille välitetään samat selkeät ja helposti ymmärrettävät tiedot. Tehokas ja osaava johtajuus on välttämätöntä luottamuksen luomisessa sekä ahdistuksen ja pelon vähentämisessä yhteiskunnassa.

Foorumin toisen tapahtuman “Living in the New Normal after COVID-19” järjesti Pohjoisen ulottuvuuden instituutti NDI striimattuna asiantuntijapaneelina Aalto-yliopistosta. Paneeli keskusteli siitä, kuinka COVID-19 on muuttanut maailmaa ja kuinka pysyvä muutos tulee olemaan sekä miten muutos vaikuttaa muihin yhteiskunnallisiin suuntauksiin kuten digitalisaatioon.

Paneelissa käsiteltiin aihetta eri näkökulmista, kuten työn ja koulutuksen järjestämiseen, mielenterveyteen sekä asenteisiin ja arvoihin liittyen. Paneelin jäsenet edustivat eri yhteiskunnallisia sektoreita:

• Mielenterveys ja hyvinvointi: johtaja, asiantuntijalääkäri Meri Larivaara, MIELI Suomen Mielenterveys ry
• Taloudelliset vaikutukset: johtaja Kati Kuusisto, Tapahtumateollisuus ry
• Asenteet ja arvot: tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA
• Työpaikkakäytännöt ja digitalisaatio: tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, �ղ�ö�ٱ��������laitos
• Koulutus: apulaisprofessori Mari-Pauliina Vainikainen, johtaja, Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä REAL, Tampereen yliopisto

Moderaattorina keskustelussa toimi Mirja Kivimäki. 

Paneeli korosti, että pandemia on aiheuttanut myös positiivisia asioita haitallisisten vaikutusten ohella. Yhteiskunnat ovat huomanneet uusia tasa-arvon muotoja, kun kansalaiset kohtaavat saman uhan ja on sopeuduttava uusiin olosuhteisiin, kuten sosiaalisten suhteiden rajoittamiseen.

Paneeli toi esiin pandemian yhteisenä sosiaalisena haasteena, jonka henkinen taakka on kaikille samanlainen sosiaalisesta asemasta riippumatta. Samalla suomalaiset luottavat suuresti viranomaisten ja hallituksen kykyyn torjua kriisiä ja odottavat selkeitä ohjeita siitä, miten toimia ja käyttäytyä poikkeusolosuhteissa.

Koronakriisi on luonut uusia kollektiivisen toiminnan muotoja. Suomen tapahtumateollisuus on esimerkki sektorista, joka nousi näkyväksi ja tunnistettavaksi kriisin vuoksi. Tapahtumajärjestäjien oli yhdistettävä voimansa kiinnittääkseen poliitikkojen huomio koronarajoitusten haitallisiin vaikutuksiin liiketoiminnassa.

Toinen myönteinen puoli kriisissä on, että se on tuottanut sosiaalisia innovaatioita ja käytäntöjä, jotka toimivat myös pandemian jälkeisessä maailmassa. Suurin osa näistä liittyy digitalisaatioon eri aloilla, mukaan lukien työn organisointi, koulutus ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoaminen.

Digitalisaatio on lisännyt työtehokkuutta, koska työmatkoja ja kokouksiin matkustamista ei enää tarvita. Aikasäästöt mahdollistavat tehokkaamman työn organisoinnin. Myös koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla uudet digitaaliset menetelmät ja alustat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi.

Samalla panelistit huomauttivat, että digitalisaatioon liittyvät käytännöt eivät ole kaikkien saatavilla yhtäläisesti, eivätkä ne voi täysin korvata perinteisiä tapoja tehdä työtä ja tuottaa palveluja. Kriisi osoitti, että kaikkia töitä ei voi tehdä etänä. Myöskään kaikilla kouluilla ei ollut laitteita tai kokemusta etäopiskelusta.

Paneelin jäsenet olivat samaa mieltä siitä, että on tärkeää varmistaa, että haavoittuvia ryhmiä, kuten erityisoppilaita tai mielenterveysasiakkaita kohdataan edelleen kasvotusten. Korostettiin, että työpaikka on sosiaalinen yhteisö, eivätkä virtuaalialustat ja -yhteisöt voi korvata kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tulevaisuuden trendi on todennäköisesti hybridisaatio, jossa yhdistyvät digitaaliset ja perinteiset palvelut sekä työn ja koulutuksen muodot.

Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén piti loppuhuomiossaan paneelin näkemyksiä arvokkaana panoksena COVID-19-strategioiden hallinnolliseen työhön. Tämä osoitti pohjoisen ulottuvuuden Future Forumien merkityksen tutkimuksen ja päätöksenteon yhdistämisessä hyvin konkreettisella tasolla.