Uutiset

Petter Holme: Ajalliset verkostot auttavat ymmärtämään asioiden leviämistä

Petter Holme on tietotekniikan ja verkostotieteen professori. Hän tuli Aaltoon Tokion teknillisestä instituutista.
Petter Holme, photo: Matti Ahlgren, Aalto University
Kuva: Matti Ahlgren.

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkimukseni koskee yleisen tason verkostoja – sähkö-, bussi-, sosiaalisia ja ekologisia verkostoja, sekä monia muita. Lähestyn tutkimusta matemaattisten teorioiden ja viitekehysten sekä tietokonemallinnuksen avulla. Konkreettisia esimerkkejä näistä tutkituista verkostoista ovat muun muassa Internet-deittailu, Frozen-elokuva ja koronaepidemia.

Monitieteinen tutkimus saa minut työskentelemään useiden alojen asiantuntijoiden, kuten sosiologien ja biologien kanssa. Joskus on turhauttavaa, toisinaan taas palkitsevaa opetella uutta alaa koskeva sanasto.

Maailma ja kohtaamamme haasteet ovat hyvin monimutkaisia. Esimerkiksi ilmastonmuutos on viime kädessä myös verkosto-ongelma, ja sitä haluaisin tutkia tulevaisuudessa. Olen myös kiinnostunut digitaalisten ihmistieteiden ja verkostotieteen rajapinnasta.

Miten sinusta tuli tutkija?

Lukiossa olin kiinnostunut fysiikasta, abstraktista ajattelusta ja ongelmanratkaisusta. Luin myös yleistajuisia kirjoja kvanttivallankumouksesta. Olin kilpailuhenkinen ihminen ja halusin haastaa itseäni.

Ensin Tukholman yliopistossa ja sitten Kiinassa aloin opiskella kiinaa ja kiinalaista kirjallisuutta. En voinut kuitenkaan jatkaa tohtoriopintoihin saakka, koska ala on pitkälti alirahoitettu. Jouduin valitsemaan toisen alan. Päädyin suorittamaan maisterin tutkintoni teknillisestä fysiikasta.

Pidän eri tieteenalojen rajapinnoista ja Aasia kiinnostaa minua kovasti. Koen, että toinen kotini on siellä. Ensimmäinen varsinainen professuurini oli Koreassa ja sitten Tokiossa, ja teen edelleen yhteistyötä aasialaisten kanssa.

Mikä on urasi tärkein kohokohta?

Toivottavasti se on vielä edessä. Mutta olen ylpeä yhteistyöstämme professori Jari Saramäen kanssa. Tapasimme eräässä konferenssissa ja huomasimme, että ajallisia verkostoja käsittelevät artikkelimme julkaistiin lähes samanaikaisesti, joskin aineistot, verkostot ja ajan vaikutus olivat kaikki toisistaan poikkeavia. Saramäen ryhmä tutki puhelindataa ja puheluverkostoja, ja me tutkimme prostituutioon liittyvää seksuaalisten kontaktien verkostoa ymmärtääksemme sukupuolitautien leviämistä Brasiliassa.

Ajallisissa verkostoissa ajalla on merkitystä ja verkostojen avulla näkee, kuka on yhteydessä kehen ja kuinka nopeasti jokin asia leviää. Kirjoitimme vuonna 2012 yhdessä Jari Saramäen kanssa tutkimuskatsauksen ajallisista verkostoista, ja vuotta myöhemmin myös kirjan.

Mikä on tutkijan olennaisin ominaisuus?

Tieteessä on monenlaisia persoonallisuuksia. Koen sen vahvuudeksi. Uteliaisuus on kenties yleisin vastaus tähän kysymykseen, ja se motivoi monia tutkijoita. Ehkä minä olen yksi heistä. Mutta monia tutkijoita motivoi myös ura. Tutkimusta voi tehdä monista syistä.

, joka on konkreettinen esimerkki verkostosta: ranskalaiset koululaiset käyttävät antureita, jotka kertovat kuka on kenenkin lähellä. Pystytkö havainnoimaan, milloin koululaiset syövät lounasta ja milloin taas palaavat takaisin luokkahuoneisiinsa?

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Saija Simola
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laaja selvitys OmaKannasta kertoo: Potilastiedot voivat loukata – etenkin mielenterveyteen hoitoa saaneet herkkiä sanavalinnoille

Virheet, epäkunnioittava kieli ja tarpeettomaksi koettu tieto voivat loukata sähköisissä potilastiedoissa.
Opiskelijoita tutkimassa LVI-mittauslaitteistoja.
۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Rakennustuotteiden Laatu Säätiö lahjoittaa 200 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle

Lahjoituksella edistetään esimerkiksi kestävän ja terveellisen rakentamisen tutkimusta.
Aalto University professor Mikko Mottonen, photo Mikko Raskinen
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Mikko Möttönen arvostetun European Inventor Award 2026 -kilpailun finaaliin: ratkaisu mahdollistaa kvanttijärjestelmien seuraavan kehitysvaiheen

Möttönen on kehittänyt erittäin herkän kryogeenisen mikroaaltosensorin kvanttitietokoneiden häiriöiden diagnosointiin ja valittu finalistiksi European Inventor Award 2026 -kilpailun “Tutkimus”-kategoriassa. Voittajat julkistetaan palkintoseremoniassa 2. heinäkuuta 2026.

Maarit Korpi-Lagg, Pekka Marttinen, Robin Ras
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Uudet varadekaanit valittu Perustieteiden korkeakouluun

Perustieteiden korkeakoulun vaikuttavuuden varadekaaniksi valittiin Maarit Korpi-Lagg, opetuksen varadekaaniksi Pekka Marttinen ja tutkimuksen varadekaaniksi Robin Ras.