Pioneeritutkimus selvitti sisun merkityksiä
Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Emilia Lahti haluaa rikastaa sisusta käytävää keskustelua. Hänen mukaansa suomalainen sisu on yleismaailmallinen voimavara, mutta se tarvitsee rinnalleen pehmeyttä ja psykologista turvallisuuden tunnetta ollakseen tasapainossa.
Lahti on juuri julkaissut tieteellisen artikkelin sisusta . Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sisua tutkitaan systemaattisesti. Tutkimus toteutettiin sosiaalisen median kyselyillä muun muassa Facebookissa ja Twitterissä. 80 prosenttia vastaajista oli naisia ja 95 prosenttia suomalaisia.
Vastauksissa sisu kuvattiin muun muassa sinnikkyyden veljeksi ja periksiantamattomuuden siskoksi. Sisu on myös kykyä löytää voimaa selvitä ja toipua esimerkiksi traumaattisista tapahtumista. Toisille sisu on enemmän kehollinen voimavara kuin mielen voimaa.
Lahden mukaan myös monissa muissa kulttuureissa on sisumaisia piirteitä. Japanin ’gaman’ on tästä esimerkki. Kiinnostava jatkotutkimusaihe voikin olla itsensä ylittäminen ja sisäinen voima sekä näiden kuvaaminen eri kulttuureissa.
Tutkimuksen mukaan sisu on sisäistä voimaa, joka on toisinaan tietoisen yrittämisen ulottumattomissa. Se syntyy pisteessä, jossa on jo kohdattu fyysisten ja henkisten voimavarojen rajat. Sisu liittyy siksi äärimmäisiin vastoinkäymisiin. Sisu on myös kykyä tarttua toimeen; saada asioita aikaiseksi.
”Sisu voi mennä myös alueelle, joka ei enää tuekaan hyvinvointia. Sisu on kuin tuli, joka voi mennessään polttaa kaiken. Saattaa tuntua häpeälliseltä, ettei jaksakaan, epäonnistuu ja joutuu pyytämään apua. Siinä kohtaa tarvitaan itsetuntemusta ja laajempaa armollisuuden kulttuuria, jotta sisu ei käänny sisukasta vastaan”, Emilia Lahti sanoo.
Antautumistakin tarvitaan
Sisu on selviämisen elinehto, mutta ilman lempeyttä se voi johtaa sydämettömyyteen. Liian sisukas voi olla armoton paitsi itseä myös toisia kohtaan. Sisuuntunut ei ehkä tiedä, koska kannattaa lopettaa. Hän jatkaa saman asian yrittämistä odottaen eri tulosta.
”Tilanteen aktiivinen havainnointi on avainasemassa. Joskus pitää ehkä muuttaa suuntaa ja puskea vähemmän. Muuten seurauksena on uupuminen ja muut terveydelliset haasteet. Emme ole koneita. Se riittää, että tekee parhaansa”, Lahti sanoo.
Sisua pitää siis itsetuntemuksen kautta oppia käyttämään oikein. Liian suuri annos sisua ei anna tilaa ottaa muita huomioon.
”Sisu on parhaimmillaan joustava ja mukautuva, ei sokea eikä pakonomainen. Se perustuu tilanteesta tehtyyn arvioon. Sisun avulla tilanteesta voi löytää hyvää sen sijaan, että taistelisi tilannetta vastaan. Antautuminenkin voi olla joskus tarpeen”, Lahti sanoo.
Lahden mukaan sisua ei pidä vertailla vaan sitä voi pitää oman itsetuntemuksen välineenä.
”Elämän ei tule olla jatkuvaa kamppailua, mutta ei myöskään mukavuusalueella makoilua. Tasapaino tulee löytää, jolloin myös omat kyvyt tulevat tutuiksi”, sanoo Lahti.
”Jatkotutkimus koskettaa monia sisun alueita, kuten tunteiden ja käyttäytymisen välistä yhteyttä."
Artikkeli
Yhteystiedot
Emilia Lahti
väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos
emilia.lahti(a)aalto.fi
www.emilialahti.com
Teksti: Tiina Aulanko-Jokirinne ja Minna Hölttä
Lue lisää uutisia
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.