������

KPMG:n nykyistä liiketoimintamallia vaarantavat kasvava automatisaatio, tekoäly ja standardointihankkeet. Oikeanlaiset toimenpiteet haastavassa tilanteessa voivat kuitenkin olla yritykselle suuri mahdollisuus erottautua, kehittää ja kasvattaa liiketoimintaansa. KPMG päättikin pyytää Aalto-yliopiston opiskelijoiden apua saadakseen parempaa tietoa siitä, miten kannattaisi toimia. Kauppakorkeakoulun rahoituksen maisteriopiskelija Alexander Costa ja laskentatoimen maisteriopiskelija Voitto Väisänen tarttuivat tähän räätälöityyn opiskelijaprojektiin tammi-kesäkuussa 2018.

Opiskelijat pureutuivat taloushallinnon digitalisoitumisen nykytilaan ja tulevaisuuteen analysoimalla Suomen ja Viron tilannetta.

”Pyrimme vastaamaan projektin tavoitteisiin perehtymällä ajankohtaiseen tutkimukseen ja kartoituksiin, sekä haastattelemalla niin alan viranomaisia kuin taloushallinnon ohjelmistokehittäjiä. Teimme yhteensä yli 10 haastattelua Suomessa ja Virossa, kävimme esimerkiksi Tallinnassa haastattelemassa Viron Taloushallintoliiton puheenjohtajaa. Lopuksi teimme markkina-analyysin, jonka perusteella annoimme KPMG:lle kolme suositusta, joiden mukaan heidän tulisi toimia suhteessa pk-sektorin taloushallinnon digitalisoitumiseen.”

Tietämyksen lisääminen teknologioiden ja rakenteisen datan vaikutuksista prosesseihin on tärkeää

Projektin akateemisena ohjaajana toimineen professori Esko Penttisen mukaan aihe on tärkeä, sillä talouden arvoketjun eri prosessit disruptoituvat kahden trendin seurauksena. Ensinnäkin prosesseissa käytettävä aineisto muuttuu paperi- tai pdf-muotoisesta materiasta digitaaliseen, koneluettavaan muotoon. Toiseksi erilaiset automaatiotyökalut, kuten ohjelmistorobotit tunkeutuvat syvälle talouden arvoketjun eri prosesseihin. Yhdessä nämä kaksi tekijää aikaansaavat mittavia muutoksia työprosesseissa ja tietämyksen lisääminen teknologioiden ja rakenteisen datan vaikutuksista prosesseihin on ensiarvoisen tärkeää.

Projektissa tehtiin mittava kartoitus talouden arvoketjussa ja erityisesti kirjanpidossa ja viranomaisraportoinnissa käytettyihin järjestelmiin. Tämän lisäksi tehtiin asiantuntijahaastatteluita, joissa pyrittiin maalaamaan talouden arvoketjun nykytila sekä luomaan katsaus trendeihin, joiden avulla voidaan tehdä ennusteita arvoketjun muutoksiin tulevaisuudessa.

”Uskon, että KPMG voi varmasti tehdä aiempaa parempia, informoidumpia päätöksiä investointien sekä fokusalueidensa tiimoilta, kun on syvällistä ymmärrystä siitä, mihin talouden arvoketjun prosessit ovat menossa”, professori Penttinen sanoo.

KPMG tulee hyödyntämään tuloksia omassa strategiatyössään ja asiakasviestinnässään

Projektin kontaktihenkilönä KPMG:n puolelta toimi Erkki Tiitta, jonka mukaan muutoksen ymmärtämiseen tarvitaan puolueetonta tutkimustietoa. Markkina-, lainsäädäntö- ja standardointikehitys näkyy usein pistemäisinä kehityspiirteinä ja näiden yhteen vetämiseen ja kokonaiskuvan muodostamiseen tarvittiin katse kauempaa.

”Projektissa onnistuttiin yli odotusten, lopputulos oli selkeä ja monin paikoin vaatimukset ylittävä sekä laadultaan että laajuudeltaan. Tuloksia tullaan hyödyntämään KPMG:n strategiatyössä ja asiakasviestinnässä, esimerkiksi tarkasteltua markkinaa ja toimintaympäristöä koskevassa thought leadership -julkaisuissa ja asiakasseminaareissa”, Tiitta sanoo.

Alexander Costa ja Voitto Väisänen kertovat, että projekti opetti heille markkina-analyysin tekemistä, strategisten suositusten antamista, sekä sitä, kuinka saada haastatteluiden avulla tietoa arkaluontoisistakin asioista. Opiskelijaprojekti antoi molemmille arvokasta tietoa ajankohtaisesta aiheesta, ja oli mielenkiintoinen kokemus saada toimia konsulttina KPMG:lle.

tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden päästä ratkomaan yritysten ajankohtaisia liiketoiminnan haasteita, ja toimeksiantajayritykselle mahdollisuuden kehittää ja sparrata uusia ideoita yhdessä opiskelijoiden kanssa.