������

Kauppakorkeakoululle saapui hiljattain suruviesti: laskentatoimen laitoksella pitkään toimineesta ja elinkeinoelämässä vaikuttaneesta emeritusprofessori Jarmo Leppiniemestä oli aika jättänyt. Hän menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana 71 vuoden iässä 15. tammikuuta 2020.

Jarmo Leppiniemi syntyi Jurvassa 16.2.1948. Tultuaan ylioppilaaksi Porin suomalaisesta yhteislyseosta hän siirtyi opiskelemaan Kauppakorkeakouluun Helsinkiin valmistuen ekonomiksi vuonna 1971, kauppatieteiden kandidaatiksi 1972 ja lisensiaatiksi 1977. Kauppatieteiden tohtoriksi Leppiniemi väitteli 1985 aiheenaan yritysten rahoituspäätösten markkinaperusteinen informaatiomekanismi.

Leppiniemen työura opettajana ja tutkijana Kauppakorkeakoulussa alkoi 1972. Laskentatoimen apulaisprofessoriksi, opetus- ja tutkimusalana kirjanpito ja tuloslaskenta, hänet nimitettiin 1988 ja professoriksi 1990. Opetus- ja tutkimustyönsä lisäksi hän vaikutti Kauppakorkeakoulun hallinnossa muun muassa hallituksen ja valtuuston jäsenenä lähes kaksikymmentä vuotta. Eläkkeelle professorin tehtävästään Leppiniemi jäi vuonna 2012.

Kauppakorkeakoulun ja sen opiskelijoiden piirissä Jarmo Leppiniemi tunnettiin erinomaisena ja suosittuna kirjanpidon ja tuloslaskennan opettajana. Uransa aikana hänen kursseiltaan ja graduryhmistään valmistui sadoittain alan osaajia. Opetusansioistaan Leppiniemi sai ylioppilaskunnalta arvostetun Vuoden Opettaja -tunnustuksen vuonna 1985, ensimmäisenä lajissaan.

Professorina Jarmo Leppiniemen vaikutus näkyi kaikkein selvimmin ns. kolmannessa tehtävässä, yhteiskunnallisena vaikuttamisena omalla alallaan. Hän oli hyvin kysytty ja laajasti arvostettu asiantuntija ja luennoitsija alan ammattipiireissä, kuten Ekonomiliiton (nyk. Suomen Ekonomit) järjestämillä kursseilla, Kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusohjelmassa JOKOssa, Taloushallintoliiton Tili- ja veropäivillä �����ä lukuisissa muissa vastaavissa tilaisuuksissa. Opetustaitonsa lisäksi hänen suosionsa salaisuus luennoitsijana oli kulloinkin ajankohtaisten kirjanpito-, tilinpäätös- ja verokysymysten erinomainen ja syvällinen tuntemus.

Alansa asiantuntemuksen professori Leppiniemi toi opiskelijoidensa lisäksi myös laajemmin ammattikunnan käyttöön aktiivisella ja runsaalla oppikirjatuotannollaan. Esimerkkeinä voidaan mainita monien tuntemat alan ”bestsellerit”: Kirjanpito, tilinpäätös ja tilinpäätöksen tulkinta, Tilinpäätös ja verosuunnittelu �����ä Tilinpäättäjän käsikirja.

Opetus- ja luennointityönsä lisäksi Jarmo Leppiniemi toimi paitsi Ilta-Sanomien ja Taloussanomien vakinaisena kolumnistina, myös merkittävissä ja vaikutusvaltaisissa luottamustehtävissä kymmenissä yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Esimerkkeinä voidaan mainita Kirjanpitolautakunnan puheenjohtajuus �����ä Osakesäästäjien Keskusliiton, Suomen Pörssisäätiön, Altia Oyj:n ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen hallitusten ja Helsingin seurakuntayhtymän kirkkoneuvoston puheenjohtajuudet.  

Kirjanpitolautakunnassa Leppiniemen rooli oli merkittävä. Hänen johdollaan lautakunta ohjasi suomalaista kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöä eteenpäin 1990-luvun lopun suuresta lainmuutoksesta. Tässä muutoksessa Euroopan unionin tilinpäätösdirektiivit saivat lopullisesti yliotteen aikaisemmasta, kansallisen meno-tuloteorian mukaisesta normistosta. Leppiniemen käytännönläheistä "hoksnokkaa" tarvittiin muokkaamaan alkujaan vieraalta tuntuneita menettelyitä kirjanpitoammattilaisten tarpeisin siten, ettei murros käynyt ylenmääräisen vaivalloiseksi.

Osakesäästäjien Keskusliitossa (nyk. Suomen Osakesäästäjät ry) Leppiniemi toimi puheenjohtajana vuodesta 1982 alkaen lähes neljännesvuosisadan. Hänen kaudellaan järjestön merkitys yhteiskunnallisena vaikuttajana kasvoi huomattavasti, ja hänen ansiotaan on, että järjestön vaikutusvalta oli huomattavasti suurempi kuin sen jäsenmäärästä olisi voinut päätellä. Kautensa lopulla hän perusti vielä Viisas Raha -lehden, jonka kolumnistina hän toimi kunniapuheenjohtajan ominaisuudessa ihan viime aikoihin asti.

Tasavallan Presidentti myönsi Jarmo Leppiniemelle ansioistaan Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkin vuonna 2013.

Jarmo Leppiniemi tunnettiin helposti lähestyttävänä ja huumorintajuisena henkilönä ja kollegana, jonka kanssa oli helppo tehdä yhteistyötä. Hänen huumorilleen oli ominaista, että siihen sisältyi usein myös hurttia itseironiaa.

Jarmo Leppiniemeä jäävät kaipaamaan lähiomaisina vaimo Raili �����ä kaksi lasta ja kolme lastenlasta, �����ä lukuisat ystävät, tuttavat ja kollegat.

Juha Kinnunen, professori
Tapani Kykkänen, yliopistonlehtori
Kauppakorkeakoulu
Laskentatoimen laitos

Timo Kaisanlahti, OTT
Kirjanpitolautakunnan pj.

Timo Rothovius, professori
Suomen Osakesäästäjät ry:n hallituksen pj.

Esa Ahosen kuvaama Jarmo Leppiniemen haastattelu vuodelta 2019.