Professori Spyros Hirdarisin intohimona merenkulun turvallisuus ja innovaatiot
Spyros Hirdaris pyrkii parantamaan aallokossa kulkevien alusten turvallisuutta edistyneen hydrodynamiikan tutkimuksen avulla.
”Hydrodynamiikan tutkimus on merkittävää erittäin suurissa laivoissa, kuten Suomelle tärkeissä risteilijöissä ja toisaalta maailman kaupan perustana olevissa konttilaivoissa”, kertoo professori Jani Romanoff meritekniikan tutkimusryhmästä.
”Laivan runkoon ja sen käyttäytymiseen meren aallokossa vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Iso aalto voi katkaista rungon ja toisaalta miljoonat eri suuruiset pienet syklit voivat vaurioittaa sitä väsyttämällä. Spyros Hirdaris on yksi harvoista asiantuntijoista, jotka pystyvät hallitsemaan tämän kokonaisuuden ja yhdistämään eri alojen asiantuntijoiden osaamisen”, Romanofflisää.
”Minua kiinnostaa myös meriliikenteen ohjaus Suomenlahden saaristossa ja siihen liittyvä turvallisuustutkimus. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa malleja, joilla voidaan hallita paremmin aluksia uhkaavia onnettomuusriskejä”, Hirdaris kertoo.
”Myös uudet teknologiat saattavat tuoda mukanaan riskejä. Esimerkiksi autonomiset laivat, big datan käyttö, teollinen internet ja uudet materiaalit vaikuttavat laivojen suunnitteluun ja alusturvallisuuteen.”
Ilmastonmuutos vaatii uusia innovaatioita
Ilmastonmuutoksella tulee olemaan voimakas vaikutus merenkulkuun. Meriliikenteen päästöjä ja energiatehokkuutta koskevat uudet säännöt tulevat voimaan vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi alukset kohtaavat tulevaisuudessa yhä myrskyisempiä meriä ja suurempia aaltoja.
”Aallokon korkeuden kasvu on ollut monin paikoin 1–3 metriä. Pohjois-Atlantilla, kaupankäynnin kannalta kriittisellä alueella, aallonkorkeudet ovat kasvaneet vieläkin enemmän, mikä aiheuttaa aika ajoin myös ääri-ilmiöitä”, Hirdaris jatkaa.
Meritekniikalla ja teknisillä innovaatioilla tulee olemaan keskeinen rooli etsittäessä ratkaisuja merenkulun haasteisiin.
”Tarvitsemme meriteollisuuden ja laivanrakennuksen ammattilaisia, jotka osaavat suunnitella, kehittää ja ylläpitää uudenlaista tekniikkaa”, Hirdaris sanoo.
Tulevaisuuden taidot tärkeitä alan opetuksessa
Tutkimuksen ohella Hirdaris myös opettaa. Hän pitää tärkeänä, että opetuksessa ja tutkimuksessa voidaan ylittää tutkimusalojen välisiä raja-aitoja ja pyrkiä kohti systeemiajattelua.
”FITech on loistava esimerkki siitä, miten virtuaalisia osaamiskeskuksia luodaan, sekä malli hyvästä tietojohtamisesta ja koulutuksesta. Useiden alojen ja pääaineiden yhdistäminen voisi olla esimerkki uudenlaisesta koulutuksesta, joka toimisi myös kansainvälisesti”, Hirdaris pohtii.
”On tärkeää opettaa myös sellaisia taitoja, joita globaali teollisuus tarvitsee tulevaisuudessa. Ajattelu on tuttua johtamisen kursseilla, mutta se toimisi myös meritekniikan koulutuksessa. Liikkuvuus tulee olemaan alallamme tärkeää.”
Professori yhdistää teollisuuden ja yliopistomaailman osaamisen
Spyros Hirdarisilla on vuosien kokemus laivojen turvallisuuteen tähtäävän mekaniikan, lujuuden ja suunnittelun tutkimuksesta.
Hän väitteli Southamptonin yliopistossa vuonna 2002 hydrodynamiikan alalta. Sen jälkeen hän työskenteli useita vuosia kansainvälisissä tehtävissä strategisen tutkimuksen ja kehityksen osastolla Lloyd’s Registerin palveluksessa.
Hirdaris on ollut mukana useissa EU:n seitsemännen puiteohjelman tutkimusprojekteissa. Hän on ollut kansainvälisen International Ship Security Certificate (ISSC) -järjestön jäsen vuodesta 2005. Hirdarisille on myönnetty Chartered Engineer -nimike ja hän on jäsenenä useissa alan kansainvälisissä yhdistyksissä, kuten Royal Institution of Naval Architects (RINA), Institution of Mechanical Engineers (IMechE) ja Technical Chamber of Greece.
”Olen iloinen, että olen voinut tutustua meritekniikan alaan laajasti. On tärkeää ymmärtää alaa niin tutkimuksen, innovaation kuin koulutuksen ja yliopiston kannalta, mutta myös luokituslaitosten, laivanrakentajien ja alusten omistajien näkökulma täytyy tuntea. Vahvuuteeni on monialaisuus – näkemys ajankohtaisista asioista ja ymmärrys eri toimijoiden rooleista”, Spyros Hirdaris kiteyttää.
Yhteystiedot:
Spyros Hirdaris, Associate Professor
spyridon.cheirdaris@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Apulaisprofessori Jiancheng Yang kehittää parempia terveydenhuollon ratkaisuja tekoälyn avulla
Yang on yksi yhdeksästä Suomen ELLIS-instituuttiin liittyneistä ryhmänjohtajista.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.