ºÚÁÏÍø

Uutiset

Rahoitusta energiatehokkaan laskennan ja sarveiskalvon sairauksien varhaisen diagnostiikan kehittämiseen

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön myöntämä rahoitus kahdelle Aallon tutkimushankkeelle on yhteensä lähes 1,3 miljoonaa euroa. Hankkeissa tutkitaan täysin uudenlaista tietokoneista syntyvää hukkalämpöä vähentävää teknologiaa, sekä tehokkaampia menetelmiä silmän sarveiskalvon sairauksien varhaiseen havaitsemiseen.
On the background, white radiant lines over a black bacground and only hair and shoulder of a person passing by visible

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt kahdelle Aalto-yliopiston tutkimushankkeelle yhteensä lähes 1,3 miljoonan euron rahoituksen Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta. Ohjelman kautta säätiö rahoittaa kunnianhimoisia tutkimusavauksia, jotka uudistavat suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa.

Rahoitetuissa Aalto-yliopiston hankkeissa tutkitaan täysin uudenlaista tietokoneista syntyvää hukkalämpöä vähentävää teknologiaa, sekä tehokkaampia menetelmiä silmän sarveiskalvon sairauksien varhaiseen havaitsemiseen.

Spinaaltojen optinen hallinta energiatehokkaaseen laskentaan

Sebastiaan van Dijkenin ja Päivi Törmän johtamassa hankkeessa kehitetään tietojenkäsittelyn mullistavaa lähestymistapaa, joka voisi huomattavasti vähentää tieto- ja viestintäteknologia-alan energiankulutusta. Tutkijat pyrkivät luomaan pienitehoisia, magneettisiin aaltoihin perustuvia laskentamenetelmiä, joilla on potentiaalia edistää uusia teknologiateollisuuden aloja ja luoda työpaikkoja tietojenkäsittelyn, anturitekniikan ja viestinnän aloille.

Hankkeessa tutkitaan uutta teknologiaratkaisua, joka perustuu magneettisiin aaltoihin eli spinaaltoihin. Spinaallot aallot kulkevat magneettisten materiaalien läpi ja mahdollistavat tiedonkäsittelyn ilman perinteiselle elektroniikalle väistämätöntä hukkalämpöä.

Tutkimusryhmä on hiljattain oppinut ohjaamaan spinaaltoja 100000 kertaa nopeammin kuin aiemmat menetelmät. Tähän käytetty lähestymistapa perustuu termoplastiseen lämmitykseen. Nyt tutkijat pyrkivät kehittyneempään tekniikkaan, joka perustuu spinaaltojen ja pintaplasmonitilojen väliseen suoraan kytkentään. Magneettikenttien tuottaminen muutoin kuin lämmitystä käyttämällä voisi johtaa ultranopeaan, lokaaliin spinaaltojen hallintaan ilman haitallista hukkalämpöä, ja siten mahdollistaa tehokkaan tietojenkäsittelyn. Menetelmä poistaisi myös tarpeen jatkuvaan tiedonsiirtoon prosessointi- ja muistiyksiköiden välillä.

Herkempiä menetelmiä sarveiskalvon sairauksien varhaiseen kosketuksettomaan havaitsemiseen

Zachary Taylor ja CorneaSense-tutkimustiimi kehittävät tehokkaampia menetelmiä silmän sarveiskalvon sairauksien varhaiseen havaitsemiseen ja hallintaan. Varhainen havaitseminen voi parantaa merkittävästi potilaiden hoitotuloksia ja vähentää vakavien sairauksien etenemistä. Tutkimusryhmän tavoitteena on yhdistää sarveiskalvon diagnostiikan teknologioita kehittyneisiin optisiin tekniikoihin.

Monet sarveiskalvosairaudet liittyvät sarveiskalvon vesipitoisuuden muutoksiin, joita on vaikea havaita ajoissa. Tutkijat pyrkivät selvittämään, miten sarveiskalvon vesipitoisuuden muutoksia voidaan havaita tarkemmin ja aikaisemmin kuin nykyisillä menetelmillä. Päästäkseen tähän tutkijat hyödyntävät diffraktiivisia optisia elementtejä, jotka manipuloivat valoa taittumisen tai heijastumisen sijaan taivuttaen sitä esteen ympäri.

Tutkimusryhmä on ollut edelläkävijä kosketusta välttävien, ei-invasiivisten menetelmien kehittämisessä sarveiskalvon vesipitoisuuden määrittämiseksi terahertsisäteilyn avulla. Tässä on onnistuttu mukauttamalla kaukomittausteknologiaa sarveiskalvon kudosmittauksiin. Myös laboratoriossa on saatu lupaavia havaitsemisen tuloksia – seuraavaksi tutkijat aikovat suunnitella diffraktiivisia optisia elementtejä, jotka muokkaavat terahertsisäteen optimaalisesti ihmisen sarveiskalvoihin, jotta kudoksen ominaisuuksista saadaan tietoa. 

Lue lisää (> tiedote sivuilla)

Tutustu tutkimushankkeisiimme

Päivi Törmä ja Sebastiaan van Dijken

Tietokoneet haaskaavat valtavasti energiaa – nyt tutkijat kehittävät laskentaa, joka tuottaa huomattavasti vähemmän hukkalämpöä

Nykyiset tietokoneet ovat suuria energiasyöppöjä. Aalto-yliopiston tutkijat ovat juuri saaneet merkittävän Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen ongelman ratkaisemiseksi.

Uutiset
Close up of a human eye

Corneasense

Silmän sarveiskalvon terveyden tarkkaa diagnostiikkaa ja hoitoa

Innovaatioportfolio
  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuusi valkoista kasvoa ympäröi hymyilevän purppuran keskustan keltaisella taustalla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa

Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.