Rahoitusta lasten kielikokemusten sekä keski- ja renesanssiajan käsikirjoitusten tutkimiseen
Suomessa käynnistyy yhteensä neljä Trans-Atlantic Platform for the Social Sciences and Humanities -rahoitusohjelmassa rahoitettua projektia. Kyseessä on kansainvälinen EU-rahoitteinen tutkimusrahoittajien hanke. Suomen Akatemia osallistui rahoittajana hankkeen ensimmäiseen yhteishakuun teemasta Digging into Data Challenge. Rahoitusmuodon tavoitteena on lisätä Atlantin yli tapahtuvaa yhteistyötä ja saada näkyvyyttä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden vaikuttavuudelle.
”Aalto-yliopisto on mukana kahdessa rahoitusta saaneessa hankkeessa. Rahoitusmuoto on erittäin kilpailtu sekä paikallisesti että maailmalla”, tutkijatohtori Okko Räsänen signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselta kertoo.
Räsänen toimii lasten kielikokemusta tutkivan "Analyzing Child Language Experiences Around the World" -projektin vastuullisena johtajana Aallossa. Räsäsen ryhmä on osana suurempaa kansainvälistä poikkitieteellistä konsortiota jota koordinoi Manitoban yliopisto Kanadasta. Mukana on myös yliopistoja Isosta-Britanniasta (Imperial College London), Ranskasta (Ecole Normale Superieure), Argentiinasta (COCINET), Yhdysvalloista (Carnegie Mellon University sekä Duke University) sekä Toronton yliopisto Kanadasta.
”Tutkimusryhmämme rooli hankkeessa on kehittää puheteknologian työkaluja lasten kielikokemusten tutkimukseen eri kulttuureissa ja sosioekonomisissa ympäristöissä, sekä analysoida ja mallintaa kielen oppimista kerättyjen aineistojen pohjalta”, Räsänen sanoo.
Projektissa kielenoppimisen tutkijat ja puheteknologit ympäri maailman yhdistävät voimansa analysoidakseen nauhoituksia lasten kuulemasta puheesta. Tarkoituksena on hyödyntää uusia automaattisia menetelmiä puheaineistojen nimikoinnissa, sillä perinteinen käsin tehtävä nimikointi ei ole mahdollista suurille datamäärille, joita tarvitaan kielikokemusten laajamittaisessa ja systemaattisessa kartoittamisessa. Tavoitteena on analysoida lasten eri kulttuureissa ja kielissä kuuleman puheen määrää ja laatua, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää lasten kielenkehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri ympäristöissä.
Keski- ja renesanssiajan käsikirjoituksille yhteinen tietopankki
Aalto-yliopiston semanttisen laskennan tutkimusryhmä on mukana Mapping manuscript migrations -projektissa, jonka tavoitteena on luoda kansainvälinen linkitetyn datan palvelu keski- ja renessanssin ajan käsikirjoituksista. Käsikirjoitukset ovat vuosisatojen kuluessa vaihtaneet omistajia ja kulkeutuneet ympäri maailmaa eri kirjastoihin ja kokoelmiin. Palvelussa kuvataan käsikirjoitusten sisältöä, kulkeutumista ja omistusta. Näin haun ja tutkimuksen kohteena ovat myös ihmisten liikkuminen ja instituutioiden toiminta historiallisissa paikoissa ja ajassa.
”Keski- ja renessanssin ajan käsikirjoitukset ovat paljon tutkittuja ja rakastettuja Euroopan historiallista elämää ja kulttuuria koskevia todistuskappaleita. Hankkeessa mallinnetaan ja yhdistetään metatietoja noin 500 000 erillisestä kokoelmakohteesta eri avaintietokannoissa uusimpien teknologioiden avulla. Aalto-yliopiston osuus hankkeessa liittyy erityisesti teknisten ratkaisujen kehittämiseen”, professori Eero Hyvönen tietotekniikan laitokselta kertoo.
Hanketta johtaa Oxfordin yliopisto. Aalto-yliopiston lisäksi mukana ovat Pennsylvanian yliopiston kirjastot ja Pariisin historiallisten tekstien tutkimusinstituutti.
”Hanke laajentaa Oxfordin yliopiston kanssa tekemäämme yhteistyötä liittyen historiallisia käsikirjoituksia koskevaan linkitetyn datan verkkopalveluihin ja Digital Humanities -alan tutkimukseen. ۳ٱٲötä on tarkoitus tehdä myös Helsingin yliopiston uuden digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksen kanssa, jonka piirissä on käynnistymässä erillinen keskiaikaisiin käsikirjoituksiin liittyvä iso ERC-tutkimushanke”, Hyvönen jatkaa.
äپٴDz:
professori Eero Hyvönen
Aalto-yliopisto
eero.hyvonen@aalto.fi
puh 050 3841 618
tutkijatohtori Okko Räsänen
Aalto-yliopisto
okko.rasanen@aalto.fi
puh 050 4419 511
Lue lisää uutisia
TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin
Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin
Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote
Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.