Uutiset

Rakennusjätepuulle uusi elämä kasvualustana

Suomessa rakennusjätepuu päätyy lähes kokonaan polttoon, vaikka sillä voisi olla merkittävä rooli ekologisten kasvualustojen kehittämisessä. Uudet tutkimukset osoittavat, että höyrykäsitelty jätepuu voi korvata kasvualustana turpeen ja se tarjoaa lupaavia tuloksia kasvien itävyydessä ja juurien kasvussa.
Kuusi maaperänäytettä, joissa ituja eri kehitysvaiheissa eri maatyypeissä.
Tutkimuksessa kasvualustamateriaaleja tutkittiin idätyskokeilla, jotka onnistuivat hyvin myös jätepuulla.

Rakennusjätteen puu saa uuden käyttötarkoituksen

Rakennusjätepuu on betonin jälkeen suurin jätejae Suomessa, mutta sen kierrätyskäyttö on ollut vähäistä. Käytöstä poistunut puumateriaali kiertoon (PUMASKA) -hankkeessa tutkitaan prosessointitapoja, joilla puujätettä voitaisiin hyödyntää. Tulokset ovat lupaavia: esimerkiksi yhdellä prosessointimenetelmällä, jossa puu käsitellään höyryllä ja jauhetaan, saatiin idätyskokeissa samanveroisia ja osin jopa parempia tuloksia kuin turpeella. 

Turpeen korvaaminen on välttämätöntä

Turve on kasvualustana erinomainen, mutta sille pitäisi löytää korvaajia ekologisista syistä. Vaihtoehdoiksi on aiemmin tutkittu muun muassa puukuitua, kookoskuitua ja sammalta. Nyt tutkittava höyrykäsitelty jätepuu tarjoaa ekologisen vaihtoehdon, joka hyödyntää kiertotaloutta ja vähentää jätteen määrää.

Jatkotutkimuksissa keskitytään materiaalin pitkäaikaisiin ominaisuuksiin ja soveltuvuuteen kaupallisessa käytössä. Hankkeessa ovat Aalto-yliopiston lisäksi mukana Itä-Suomen yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

eu logo
Henkilö laboratoriotakissa työskentelemässä näytteiden kanssa pöydällä laboratoriossa.
Solja Lukka työskentelemässä laboratoriossa näytteiden parissa. Kuva: Aalto-yliopisto / Antti Koistinen
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Iris Seitz
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Iris Seitz palkittiin uran alkuvaiheen poikkeuksellisista saavutuksista

Professori Mauri Kostiaisen entinen tohtoriopiskelija, tohtori Iris Seitz, on palkittu vuoden 2026 Robert Dirks Molecular Programming Prize -palkinnolla työstään, joka koskee ohjelmoitavia proteiinirakenteita nukleiinihappo-origamin avulla.
Sami Lauronen, Axel Hedman, Eero Virmavirta, Olli Latvakoski, Elina Heikkila.jpg
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Perustieteiden korkeakoulu palkitsi vuoden 2025 parhaat väitöskirjat ja diplomityöt

Perustieteiden korkeakoulussa valmistui 2025 kaiken kaikkiaan 71 tohtoritutkintoa ja 607 maisteritutkintoa. Korkeakoulu palkitsi seitsemän väitöskirjaa ja kuusi diplomityötä.
Neljä miestä hymyilee pöytäjalkapallopelin ääressä.
۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Tekoäly tehostaa turvatarkastuksia – diplomityö paransi See Through Solutionsin kamerateknologiaa

FAIR-ekosysteemissä syntyy uusia tekoälyratkaisuja. Suomalainen deep-tech-startup See Through Solutions sai diplomityöstä vauhtia kehitystyöhönsä.
Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.