Uutiset

Rakennusyritysten on välttämätöntä satsata tekoälyyn

Antti Ainamon mukaan tekoäly auttaa yhä useammin rakennusalan yrityksiä ennakoimaan ongelmat ennen kuin ne paisuvat – ja toisinaan jo ennen kuin niitä edes syntyy.
Kuva: Laura Berger
Rakennustyömaa. Kuva: Laura Berger

Teksti: Գٳپ AԲ, Dosentti (Adjunct Professor), johtamisen laitos

**

Vaikka rakennusala kirjaimellisesti rakentaa nykymaailmaa, se on yllättävän hitaasti uudistanut itseään. Tuottavuuden kasvu rakennusalalla on polkenut paikallaan jo vuosikymmeniä. Hankkeet edelleen ylittävät hyvin usein sekä aikataulun että budjetin. Pirstaleiset toimitusketjut vaikeuttavat yhteistyötä enemmän kuin olisi tarpeen. Siinä missä rahoituksessa, vähittäiskaupassa ja muilla aloilla valmistuksessa digitalisoidutaan vauhdilla, rakennusala vaikuttaa jumittuneen vanhentuneisiin prosesseihin ja erillisiin järjestelmiin. 

Viime aikoina tekoäly on kuitenkin vihdoin alkanut muuttaa yllä kuvattua tilannetta – ei vain automaation työkaluna, vaan myös perustana täysin uusille liiketoimintamalleille. Perustasolla tekoäly voi auttaa rutiininomaisen hallinnollisen työn automatisoinnissa, hankinnan ja aikataulutuksen optimoinnissa sekä tarjota reaaliaikaisia näkemyksiä hankkeiden etenemisestä. Tekoälyn perustasoa mullistavampi merkitys piilee siinä, että se siirtää yritykset reaktiivisesta ajattelutavasta ennakoivaan ajatteluun ja toimintaan. Sen sijaan, että reagoitaisiin viiveisiin, kustannusylityksiin tai laitevikoihin vasta näiden tapahduttua, tekoäly mahdollistaa yhä useammin sen, että rakennusyrityksessä voidaan ennakoida ongelma ennen kuin tuo ongelma kärjistyy – joskus jopa ennen kuin tuo ongelma ylipäätään syntyy. 

Rakennusalan pitkäaikaisen haasteen ytimessä on pirstaleisuus. Tyypilliseen hankkeeseen osallistuu useita urakoitsijoita, konsultteja ja tavarantoimittajia, jotka työskentelevät erillisissä järjestelmissä ja jakavat vain rajallisesti tietoa. Päätöksiä tehdään usein puutteellisten tietojen perusteella, ja tehottomuus kasautuu ajan mittaan. Tekoälyllä on potentiaalia leikata läpi tämän monimutkaisuuden ja yhdistää eri tietovirtoja, tunnistamalla niistä säännönmukaisuuksia ja mahdollistamalla nopeamman ja paremmin informoidun päätöksenteon.  

Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän viivästyksiä ja fiksumpaa resurssien käyttöä. Se tuottaa tuloksia, jotka tuottavat ratkaisuja ongelmiin ja haasteisiin, jotka ovat olleet alan sitkeimpiä kipupisteitä. 

Tekoäly voi muuttaa liiketoimintamalleja

Vaikka edellä kuvatut tehokkuushyödyt ovat jo itsessään vakuuttavia, yksi tekoälyn aliarvostetuimmista vaikutuksista liittyy siihen, miten se voi muuttaa rakennusyritysten liiketoimintamalleja entistä strategisemmiksi. Perinteisesti ala on toiminut transaktioperustaisesti. Yritykset ovat keskittyneet urakoiden voittamiseen, hankkeiden toteuttamiseen ja siirtyneet sitten eteenpäin. Ajattelutapa on ollut "kerrasta poikki”: asiakassuhde on päättynyt, kun rakennushanke on luovutettu. 

Tekoälyllä on potentiaalia murtaa edellä mainittu kertaluonteisuuden malli mahdollistamalla jatkuvat, dataan perustuvat palvelut. Digitaalisten alustojen etu on, että ne mahdollistavat kerätä suorituskykytietoa koko rakennuksen elinkaaren ajan. Rakennusyritykset voivat tämän ansiosta tarjota asiakkaalleen ennakoivaa ylläpitoa, toiminnan optimointia ja pitkäaikaista valvontaa. Käytännössä ne voivat siirtyä pelkistä projektitoimittajista pitkäaikaisiksi palvelukumppaneiksi. 

Tämä muutos avaa oven vakaammille ja monipuolisemmille tulovirroille. Sen sijaan, että rakennusyritykset ovat pakotettuja luottamaan, että voittavat uuden urakan uudelta asiakkaalta, ne voivat nyt rakentaa toistuvaa liikevaihtoa tilaajaperusteisten palveluiden, analytiikan ja konsultoinnin avulla niin, että asiakassuhteet muuttuvat lyhytaikaisista transaktioista pitkäkestoiseksi yhteistyöksi ja näin vahvistuvat. 

Etu menee varhaisille omaksujille 

Digitaalinen murros etenee harvoin tasaisesti läpi koko toimialan. Useimmilla sektoreilla suhteellisen pieni joukko varhaisia omaksujia saavuttaa etulyöntiaseman ja luo standardit, joita muiden on myöhemmin noudatettava. 

Rakennusala tuskin on poikkeus. Yritykset, jotka investoivat tekoälyyn ajoissa, eivät ainoastaan paranna sisäistä tehokkuuttaan, vaan rakentavat myös digitaalisia ekosysteemejä, jotka yhdistävät asiakkaat, toimittajat ja kumppanit tavoilla, joita on vaikea jäljitellä. Ajan myötä nämä ekosysteemit voivat edelleen synnyttää voimakkaita positiivisia verkostovaikutuksia. Mitä enemmän toimijoita käyttää tiettyä digitaalista alustaa, sitä arvokkaammaksi sekä tuo alusta että sen käyttö muodostuvat, mikä johtaa kasvavaan kilpailuetuun digitaalisesti edistyneen rakennusyrityksen eduksi verrattuna edelleen vain perinteisiin menetelmiin turvautuvaan kilpailijaansa. 

Tässä kontekstissa tekoäly ei enää liity vain operatiiviseen parantamiseen; siitä on tulossa strateginen erottautumistekijä, joka muovaa siihen panostavista edelläkävijäyrityksistä markkinajohtajia. 

Miksi käyttöönotto on silti hidasta?  

Huolimatta tekoälyn käytön selkeistä hyödyistä ala suhtautuu siihen edelleen varovaisesti, ja tälle on useita syitä.   

Kustannukset ovat ilmeinen tekijä. Tekoälyjärjestelmien käyttöönotto vaatii merkittäviä alkuinvestointeja teknologiaan. Alan yritykset tukeutuvat usein vanhentuneisiin ohjelmistoihin, joita on usein vaikea integroida moderneihin digitaalisiin alustoihin. Tekoälyn käyttöönottoprosessi voi siis vaikuttaa olevan kallis, monimutkainen ja aikaa vievä. Monille yrityksille, erityisesti pienemmille, tarvittava ajallinen panostus ja taloudellinen riski voivat tuntua varsin pelottavilta. 

Tietohallinta ja -hallinto lisäävät vielä yhden varovaisuuden kerroksen. Tekoäly on riippuvainen suurista määristä hanketietoa, mikä herättää kysymyksiä omistajuudesta, yksityisyydestä ja kyberturvallisuudesta. Ilman selkeitä viitekehyksiä siitä, mikä tieto on minkäkin yrityksen tai muun tahon (esim. yksityisasiakkaan) omaa ja luottamuksellista, yritykset suhtautuvat ymmärrettävästi varauksella arkaluonteisten tietojen jakamiseen. 

Ehkä suurempi este kuin teknologia, kustannukset tai hallinto ovat kuitenkin ihmiset. Rakennusala on yhä vahvasti perinteisiin nojaava, ja ihmiset ovat hyvin tottuneita nykyisiin toimintatapoihinsa. Siksi epäluulo uutta teknologiaa kohtaan – mukaan lukien prosessien uudelleensuunnittelu uusien teknologioiden varaan sekä henkilöstön kouluttaminen käyttämään näitä uusia ratkaisuja – on edelleen yleistä tällä alalla.  

Johtajuus on avain esteiden ylittämiseen

Tekoälyn onnistunut käyttöönotto rakentamisessa vaatii enemmän kuin teknisiä ratkaisuja. Se edellyttää strategista johtajuutta ja kulttuurista muutosta. Hyvä tapa edetä on aloittaa linjaamalla tekoälyinvestointi selkeisiin liiketoimintatavoitteisiin. Aluksi on syytä edetä pienin askelin käynnistäen pilottihankkeita, etsien mitattavaa lisäarvoa.  Riskinhallinnan edut ovat ilmiselvät. Korkean vaikuttavuuden käyttötapauksiin on syytä vasta, kun esim. yhden tai useamman pilotin avulla on ensin todistettu ja täsmennetty, miten ja missä olosuhteissa tekoäly parhaiten tuottaa sijoitetun pääoman tuottoa. 

Yhtä tärkeää on satsata henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Jotta tekoälyn käyttöönotto onnistuisi, yrityksen on investoitava koulutus- ja perehdytysohjelmiin, jotka kehittävät työntekijöiden digitaalista lukutaitoa ja erityisosaamista, joita tekoälyä hyödyntävien järjestelmien tehokas käyttö rakentamisessa sekä siihen liittyvässä ja ylläpidossa edellyttää. Henkilöstön kehittämisen priorisointi ja selkeä viesti siitä, että teknologia on tarkoitettu täydentämään eikä korvaamaan heidän osaamistaan, ovat ratkaisevia vastarinnan voittamisessa ja onnistuneen käyttöönoton saavuttamisessa.  

Yrityksen on myös varmistettava, että niillä on selkeät periaatteet tiedon omistajuudesta. Yksityisyyttä ja turvallisuutta koskevien käytäntöjen luominen voi vahvistaa sidosryhmien luottamusta ja rohkaista yhteistyöhön. 

Lopuksi on tunnistettava, että ei löydy sellaista rakennusyritystä, joka voisi omaksua tekoälyä menestyksekkäästi täysin yksin. Tekoälyyn perustuvan vaikuttavuuden muotoilussa, integroitujen digitaalisten ekosysteemien rakentamisessa ja uusien, entistä parempien ratkaisujen markkinoinnissa ovat kumppanuudet teknologiatoimittajien, asiakkaiden ja toimitusketjun kumppaneiden kanssa keskeisiä. 

Vuosikymmenten ajan pirstaleisuus, tehottomuus ja heikko tuottavuuden kasvu ovat olleet syvään juurtuneita rakennusalalla – tekoäly tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden tarttua näihin ongelmiin ja samalla avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia.  

On tärkeää muistaa, että pelkkä teknologia ei riitä; sen onnistunut käyttöönotto edellyttää strategista suunnittelua, kulttuurin muutosta ja vahvaa tiedonhallintaa. Yrityksillä, jotka näkevät tekoälyn käyttöönoton myös organisaatiomuutoksena eivätkä vain teknisenä päivityksenä, on parhaat lähtökohdat menestyä.  

**

perustettiin ennen koronapandemiaa, jo ennen tekoälyn suosion kasvua. Sittemmin AI Journal on kasvanut merkittävästi: sillä on yli 150 000 kuukausittaista tilaajaa ja sen alustoilla vierailee joka kuussa yli miljoona käyttäjää. Lehdessä on kirjoittajia yli 600 asiantuntijan globaalista verkostosta, joista monet toimivat ylimmän johdon tehtävissä.

Johtamisen laitos

Johtamisen laitos tarjoaa dynaamisen oppimis- ja tutkimusympäristön.

Lue lisää
Stack of management books.
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi toukokuussa 2026

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Log2Motion-simulaatio tuki- ja liikuntaelimistön mallilla älypuhelimen avulla.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uuvuttaako puhelimen selailu? Tekoälymalli simuloi nyt fyysistä ponnistelua

Älypuhelinten keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä käyttäjät napauttavat ja pyyhkäisevät. Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, joka simuloi näihin liikkeisiin liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta.
Grönlund-Nisunen's piece Insight as seen from below
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusimmat professorinimitykset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa

Aalto ARTSiin nimitetyt professorit syyskuusta 2024 lähtien.
Alakoululaiset istuvat puupulpeteissa valoisassa luokassa ja katsovat kohti opettajaa.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kasvatuskumppanuus-hanke etenee Espoossa – huoltajien ja koulujen yhteistyötä kehitetään osallistavin menetelmin

Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan ja kehitetään huoltajien ja koulujen välistä yhteistyötä palvelumuotoilun keinoin.