ºÚÁÏÍø

Uutiset

Ravintolapäivä kääntää kaupankäynnin logiikan onnistuneesti päälaelleen

Kaupankäynti ei ole vain taloudellista vaihdantaa vaan myös tärkeä elementti sosiaalisissa kanssakäymisessä.
Ihmiset jonottivat Kallion Herkut -myyntipöydälle  vuoden 2011 elokuun Ravintolapäivässä Karhupuistossa Helsingissä. Kuva Tuomas Sarparanta

Tutkijat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Stockholm Business Schoolista selvittivät kaupankäynnin logiikkaa, kun se ei keskity tuotteiden jakeluun ja voiton tavoitteluun. Ravintolapäivä kotimaisena ilmiönä tarjosi tähän erinomaisen mahdollisuuden.

Tutkimuksessa selvisi, että taloudellinen vaihdanta on syvälle juurrutettu länsimaiseen ajatusmaailmaan ja perinteisen voiton tavoittelun lisäksi näitä ajatusmalleja voidaan käyttää myös moneen muuhun tarkoitukseen. Ravintolapäivässä nämä kääntyvät yhteisöllisyyden ja itseilmaisun välineiksi.

‒ On erittäin mielenkiintoista, että juuri kaupankäynnin logiikkaa käytetään itseilmaisun ja yhteisöllisyyden luomiseen, sanoo Antti Sihvonen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija.

Samalla tutkijat havaitsivat, että Ravintolapäivän karnevaalimainen tunnelma on keskeisessä roolissa uusien mahdollisuuksien näkemiselle ja kokemiselle. Se auttaa hetkellisesti näkemään urbaaneja tiloja, yhteisöllisyyttä ja vaihdantaa uusilla tavoilla. Tapahtumana Ravintolapäivä onkin siis eräänlainen optimistinen ja positiivinen protesti, jonka vaikutukset näkyvät nykyään selvästi Helsingin katukuvassa.

‒ Suomalaisessa arjessa Ravintolapäivä on hyvä esimerkki yhteisöllisestä luovuudesta ja kollektiivisesta halusta luoda muutosta, joka positiivisessa hengessä kyseenalaistaa normaaleja käytäntöjä, toteaa Joel Hietanen, Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija.

Tutkimus julkaistiin vastikään markkinoinnin tutkimuksen huippujulkaisussa Journal of Retailingissa ja se perustuu kolmen vuoden intensiiviseen osallistuvaa tutkimukseen.

Tutkimuksen tekoon osallistuivat Aalto-yliopistosta Antti Sihvonen, Sammy Toyoki, John Schouten ja Pekka Mattila sekä Tukholman yliopistosta mukana projektissa oli Joel Hietanen.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹
Tutkija Antti Sihvonen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 353 8350
antti.sihvonen@aalto.fi

Tutkija Joel Hietanen
Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. +46 72-318 38 70
johi@sbs.su.se

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two women smiling talking to each other at one of Aalto Startup Center's event
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa

Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.
Valkoinen paneelipatteri vaalealla seinällä lasioven vieressä, taustalla kaupunkinäkymä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä

Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.