Rohkeutta, mokia ja tekoälyn mahdollisuuksia
Tieteen päivien teemana on tänä vuonna rohkeus.
Keskiviikkona 9. tammikuuta mustien aurinkokennojen tehoennätyksiä rikkonut professori Hele Savin osallistuu , jonka aiheena on tieteellisen rohkeuden ja riskinoton kannattavuus Suomessa. Miten yhteiskuntamme ja talouselämä voisivat paremmin palkita tieteen edelläkävijöitä, jotka riskeistä huolimatta avaavat rohkeasti uusia näkökulmia?
Perjantaina 11. tammikuuta aiheena ovat – ja niiden seuraukset – kylmäfuusiosta Schön-skandaaliin. Kolmekymmentä vuotta sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan fuusioreaktion voisi toteuttaa jopa huoneenlämpöä matalammassa lämpötilassa. Tämä olisi mullistanut maailman energiatuotannon. Professori Filip Tuomisto paljastaa, miten tulos osoitettiin virheelliseksi. Dosentti Veikko Linko puolestaan kertoo, miten 2000-luvun alussa saksalainen molekyylielektroniikan tutkija Jan Schön tehtaili joukoittain huippujulkaisuja. Schönistä povattiin jo seuraavaa nobelistia, mutta kyseessä olikin kylmäverinen tieteellinen huijaus. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii akatemiaprofessori Päivi Törmä.
Perjantaina 11. tammikuuta akatemiaprofessori, tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:ta vetävä Samuel Kaski on mukana , jossa pohditaan sitä, miten tekoälyä tuodaan rohkeasti yhteiskuntaan – meidän kaikkien hyväksi. Tekoälyn pelätään usein vievän työpaikat ja johtavan tuhoisampaan sodankäyntiin, mutta se voi mahdollistaa myös monia myönteisiä kehityskulkuja.
Lauantaina 12. tammikuuta kvanttitietokonetta Aallossa rakentava dosentti Mikko Möttönen kertoo, . Tilaisuutta johtaa professori Pekka Orponen.
Katso Tieteen päivien koko ohjelma !
Kuva: Aki-Pekka Sinikoski
Lue lisää uutisia
Maamme, kaikkien -näyttely tarkastelee henkilökohtaista ja kansallista identiteettiä
Helsingin Taidehallissa avautunut Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely kysyy: keiden tarinoista Suomi rakentuu? Näyttelyn on kuratoinut FT, dosentti Annamari Vänskä.
Koneoppiminen purkaa avaruuden kemian arvoituksia
Tähtitieteilijät voivat havaita tähtipölyssä monimutkaisia kemiallisia “sormenjälkiä” – mutta monia niistä ei ole vielä tunnistettu. SpaceML-hanke yhdistelee koneoppimisen simulaatioita ja laskennallista kemiaa, jotta tutkijat voivat selvittää miten molekyylit muodostuvat ja kehittyvät avaruudessa.
Katalyysi uudessa valossa: mikrotason vuorovaikutukset voivat tehostaa puhtaan energian teknologioita
Uusi tutkimus avaa tarkemman näkymän siihen, miten katalyytit toimivat kemiallisten reaktioiden aikana. Löydös voi auttaa kehittämään tehokkaampia materiaaleja esimerkiksi vihreän vedyn tuotantoon ja kestävämpään kemianteollisuuteen.