Rohkeutta, mokia ja tekoälyn mahdollisuuksia
Tieteen päivien teemana on tänä vuonna rohkeus.
Keskiviikkona 9. tammikuuta mustien aurinkokennojen tehoennätyksiä rikkonut professori Hele Savin osallistuu , jonka aiheena on tieteellisen rohkeuden ja riskinoton kannattavuus Suomessa. Miten yhteiskuntamme ja talouselämä voisivat paremmin palkita tieteen edelläkävijöitä, jotka riskeistä huolimatta avaavat rohkeasti uusia näkökulmia?
Perjantaina 11. tammikuuta aiheena ovat – ja niiden seuraukset – kylmäfuusiosta Schön-skandaaliin. Kolmekymmentä vuotta sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan fuusioreaktion voisi toteuttaa jopa huoneenlämpöä matalammassa lämpötilassa. Tämä olisi mullistanut maailman energiatuotannon. Professori Filip Tuomisto paljastaa, miten tulos osoitettiin virheelliseksi. Dosentti Veikko Linko puolestaan kertoo, miten 2000-luvun alussa saksalainen molekyylielektroniikan tutkija Jan Schön tehtaili joukoittain huippujulkaisuja. Schönistä povattiin jo seuraavaa nobelistia, mutta kyseessä olikin kylmäverinen tieteellinen huijaus. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii akatemiaprofessori Päivi Törmä.
Perjantaina 11. tammikuuta akatemiaprofessori, tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:ta vetävä Samuel Kaski on mukana , jossa pohditaan sitä, miten tekoälyä tuodaan rohkeasti yhteiskuntaan – meidän kaikkien hyväksi. Tekoälyn pelätään usein vievän työpaikat ja johtavan tuhoisampaan sodankäyntiin, mutta se voi mahdollistaa myös monia myönteisiä kehityskulkuja.
Lauantaina 12. tammikuuta kvanttitietokonetta Aallossa rakentava dosentti Mikko Möttönen kertoo, . Tilaisuutta johtaa professori Pekka Orponen.
Katso Tieteen päivien koko ohjelma !
Kuva: Aki-Pekka Sinikoski
Lue lisää uutisia
Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä
Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.
Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan
Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tutkijat paljastivat kaksi uutta suprajohdetta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää
Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä