Roolijako ja estetiikka yhdistävät taidetta ja urheilua
Aalto-yliopistossa väittelevä TaM Matti Tainio käsittelee väitöskirjassaan taiteen ja urheilun välisiä yhteyksiä. Samalla hän laajentaa nykykulttuurin taide- ja urheilukäsityksiä tarkastelemalla taiteen ja urheilun käytännöissä tapahtuneita muutoksia.
– Arkisessa ajattelussa taide ja urheilu näyttäytyvät toisilleen vastakkaisina. Niistä voi kuitenkin löytää yhtenäisyyksiä, kun valitsee sopivan näkökulman, Tainio sanoo.
Tainio tarkasteli tutkimuksessaan taidetta ja urheilua kulttuurisina käytäntöinä. Tällä hän pyrki välttämään alojen pinnalliset erilaisuudet. Teoreettisen tutkimuksen lisäksi Tainio lähestyi aihetta taiteellisen työskentelyn avulla.
– Taiteen ja urheilun nykymuotojen läheisyys tulee parhaiten esille estetiikan kautta. Ymmärrän estetiikan taiteen ominaisuuksia laajemmin aistihavaintona, esteettisenä kokemuksena. Esteettisyyden korostaminen tuo uusia puolia urheiluun ja siitä nauttimiseen. Urheilusta voi tehdä uudella tavalla merkityksellistä luovan asenteen ja urheilukäytäntöjen henkilökohtaisen soveltamisen kautta eikä vain ennätyksiä ja saavutuksia tavoittelemalla, Tainio kertoo.
Tainio löysi yhtymäkohtia taiteen ja urheilun välillä myös näiden historiallisesta kehityksestä ja sosiaalisesta rakenteesta, kuten roolijaosta ja sisäisestä säännöstöstä.
Uudenlaisia aktiviteetteja
Tainio osoittaa valitsemiensa näkökulmien avulla myös, kuinka käsitykset taiteesta ja urheilusta ovat laajentuneet. Aiemmin selvärajaiset taide ja urheilu ovat jatkuvassa liikkeessä.
– Taide ja urheilu ovat siirtyneet lähemmäksi arjen kokemuksia. Esimerkiksi taideteokset eivät välttämättä poikkea arkiesineistä. Urheilussa tämä näkyy taas vapaa-ajan liikunnassa. Urheilun painopiste on siirtynyt kilpakentiltä lähemmäs arkielämää, Tainio kuvailee.
Muutoksia on tapahtunut myös muissa taiteen ja urheilun käytännöissä.
– Taiteessa painopiste on siirtynyt valmiista teoksista taiteellisiin prosesseihin ja niiden synnyttämiin kokemuksiin. Urheilussa sen sijaan korostuu enemmän kilpailu itsensä kanssa kuin kilpakumppanien voittaminen. Myös yleisön ja harrastelijoiden osallistumista painotetaan aiempaa enemmän sekä taiteessa että urheilussa, Tainio listaa.
Tainion mukaan viimeaikainen kehitys on luonut uudenlaisen aktiivisen kentän, missä taiteenkaltaiset ja urheilusta johdetut uudet aktiviteetit voivat kehittyä.
– Uusien näkökulmien ansiosta on mahdollista ymmärtää taiteen ja urheilun yhteiskunnallisia hyötyjä ja niiden merkityksiä perinteisen taide- tai urheilumaailman ulkopuolella. Tämä voi johtaa esimerkiksi hyvinvointia lisäävien sovellusten kehittämiseen.
äöپܳܲ
Väitöskirja ”Parallel Worlds. Art and Sport in Contemporary Culture” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 27.2.2015 klo 12, Mediakeskus Lumeen Sampo-salissa, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii professori Lev Kreft Ljubljanan yliopistosta. Väitöskirjan tilaukset Aalto-yliopiston verkkokirjakaupasta , tiedustelut artsbooks@aalto.fi, p. 050 313 7086.
äپٴᲹ:
Matti Tainio
p. 040 541 5103
matti.tainio@aalto.fi
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.