Sähkönsiirto on Suomessa Pohjoismaiden halvinta
Sähkönsiirtomaksun osuus sähkölaskun loppusummasta on huomattava. Osuus voisi kuitenkin olla merkittävästi korkeampi ilman tutkijoiden ja Energiaviraston yhteistyössä kehittämää, sähkönsiirtoyritysten toimintaa tehostavaa kannustinjärjestelmää.
”Luotettavan sähkönjakeluverkon rakentaminen ja ylläpitäminen harvaan asutussa ja luonnonolosuhteiltaan vaativassa Suomessa on haastavaa, ja luonnollisesti se myös maksaa”, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun talousmatematiikan ja tilastotieteen professori Timo Kuosmanen.
”Olemme kuitenkin onnistuneet pitämään sähkönsiirtohintamme eurooppalaisittain matalalla tasolla, ja itse asiassa kotitalouksiemme maksamat sähkönsiirtohinnat ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna kaikkein alhaisimmat.”
Kustannustehokkaita monopoleja
Sähkönsiirtohintojen maltillisuudesta on kiittäminen pitkäjänteistä kehitystyötä, jota Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat ja Energiavirasto ovat tehneet yhdessä jo 1990-luvulta lähtien. Tutkijat ovat vieneet perustutkimuksessa, kuten matematiikassa ja tilastotieteessä, saavuttamansa edistysaskeleet energiataloustieteen alan soveltavan tutkimuksen kautta edelleen yhteiskunnallisesti merkittävien päätösten tukemiseen.
”Olemme kehittäneet kannustinjärjestelmän, joka on ikään kuin virtuaalinen kilpailu kustannuksista ja toimitusvarmuudesta. Sähkönsiirtoyhtiö pystyy kasvattamaan voittoaan, mikäli se toimii pienemmillä kustannuksilla kuin muut. Siten kehittämämme menetelmä luo myös monopoliyrityksille kannustimen toimia kustannustehokkaasti. Energiavirasto on soveltanut uusinta menetelmäämme sähkönjakeluyhtiöiden valvonnassa vuodesta 2016 lähtien”, Timo Kuosmanen kertoo.
Sähkönjakeluverkon rakentaminen on hyvin kallista, eikä rinnakkaisia kilpailevia verkkoja voida rakentaa. Siksi alalla toimii noin 80 paikallista monopolia. Lisäksi vuonna 2013 uudistettu lainsäädäntö vaatii sähkönjakeluverkon vahvistamista, jotta sähkön saanti voidaan turvata myös poikkeusoloissa, kuten Suomen talvimyrskyissä. Koska julkinen talous kamppailee kestävyysvajeen kanssa, säävarman sähköverkon rahoittamiseen tarvitaan yksityisiä investointeja.
”Yksityisille investoijille pitää taata kohtuullinen tuotto, mutta härski voitontavoittelu sähkönjakelun kaltaisen, kaikille kansalaisille välttämättömän palvelun tuottamisessa on syytä estää. Kehittämämme kannustinjärjestelmä on tässä tärkeä työkalu”, Kuosmanen sanoo.
Kansainvälistä kiinnostusta
Kannustinjärjestelmän kehittäminen on ollut vuosien prosessi, jonka aikana on myös käyty oikeutta Energiaviraston ja sähkönsiirtoyhtiöiden välillä. Kuosmanen kertoo, että oikeusjutuista on kuitenkin ollut myös hyötyä.
”Oikeusjutut toivat esiin selkeät kehittämistarpeet niissä tilastotieteellisissä laskentamalleissa, joita kannustinjärjestelmässä käytettiin. Pystyimme tutkimuksella vastaamaan näihin kehittämistarpeisiin, joten oikeusjutut itse asiassa nopeuttivat kannustinjärjestelmän kehittymistä nykymuotoonsa.”
Suomessa kehitetty järjestelmä herättää kiinnostusta myös kansainvälisesti, koska digitalisaatio ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttävät jakeluverkkojen vahvistamista ja tehostamista eri puolilla maailmaa.
”Suomen kannustinjärjestelmästä voidaan ottaa suoraan mallia muissa Euroopan maissa, joissa nykyisin sovelletaan vastaavia kannustimia kuin meillä 10–15 vuotta sitten. Myös esimerkiksi Etelä-Amerikan maissa korkeat siirtohinnat ja heikko toimitusvarmuus luovat paineita kannustinjärjestelmien uudistamiseksi”, Timo Kuosmanen kertoo.
Kansainvälisestä vaikuttavuudesta kertoo muun muassa se, että Turun yliopiston äskettäin julkaiseman tutkimuksen mukaan Timo Kuosmanen on julkaisuiltaan Suomen kansainvälisesti näkyvin professori liiketaloustieteellisillä erityisaloilla. Viime vuonna Kuosmanen oli yksi pääpuhujista useissa kansainvälisissä kongresseissa, ja touko-kesäkuun vaihteessa hänen johtamansa tutkimusryhmä esitteli uusimpia tutkimustuloksiaan energiataloustieteen kongressissa Montrealissa.
Julkaisun tiedot:
Kuosmanen T. (2018) Conditional Yardstick Competition. Technical Report, version 2.0.
Muita aiheeseen liittyviä julkaisuja:
Kuosmanen, T. (2012) Stochastic semi-nonparametric frontier estimation of electricity distribution networks: Application of the StoNED method in the Finnish regulatory model, Energy Economics 34(6), 2189-2199.
Kuosmanen, T., A. Saastamoinen, T. Sipiläinen (2013) What is the best practice for benchmark regulation of electricity distribution? Comparison of DEA, SFA and StoNED methods, Energy Policy 61, 740-750.
Saastamoinen, A., T. Kuosmanen (2016) Quality frontier of electricity distribution: Supply security, best practices, and underground cabling in Finland, Energy Economics 53, 281-292.
äپٴDz:
Timo Kuosmanen
talousmatematiikan ja tilastotieteen professori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 353 8393
timo.kuosmanen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.