������

Aalto-yliopiston ja Antwerpenin yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kartoittaneet mikroliikkumisen tilaa maailmanlaajuisesti. Tutkimuksen mukaan sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja muut pienet yhteiskäyttöiset ajoneuvot ovat siirtyneet kokeiluista pysyväksi osaksi kaupunkien liikennejärjestelmiä eri puolilla maailmaa.

”Mikroliikkumisesta on tullut kiinteä osa kaupunkien liikennettä ympäri maailmaa. Tämä näkyy sekä ajoneuvojen ja palveluoperaattoreiden kirjon kasvuna että esimerkiksi erilaisten pysäköintimallien ja hinnoittelutapojen monipuolisuutena”, sanoo Aalto-yliopiston liikennetekniikan professori Miloš N. Mladenović.

Tutkimuksen mukaan mikroliikkumisen palvelut ovat laajasti käytössä kaupunkialueilla 52 maassa Euroopasta Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Mukana on aineistoa myös esimerkiksi Japanista, Saudi-Arabiasta ja Uudesta-Seelannista.

Mikroliikkumisen palvelut monipuolistuvat sekä teknologian että liiketoimintamallien osalta. Polkupyörien ja sähköpotkulautojen rinnalla nähdään yhä useammin tavarapyöriä ja sähkömopoja. Operaattoreihin kuuluu sekä pieniä, yksittäisiä kaupunkeja palvelevia yrityksiä että kansallisia rautatieyhtiöihin kytkeytyviä palveluja ja suuria monikansallisia toimijoita.

”Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sähköpotkulautoja on tarjolla eniten, kun taas Tanska tukeutuu enemmän kaupunkipyöriin”, kertoo Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Merja Kajava.

Jaettujen pyörien, sähköpotkulautojen ja tavarapyörien yleistymisen myötä myös suomalaiskaupunkien kannattaa pohtia, tukeeko katusuunnittelu arjen kävelyä ja pyöräilyä vai edelleen ennen kaikkea autoliikennettä, Mladenović korostaa.

“Monet kadut Suomessa ovat muutenkin tulossa peruskorjausikään, joten tämä on erityisen ajankohtaista juuri nyt. Mikroliikkuminen sopii erinomaisesti lyhyisiin matkoihin ja joukkoliikenteen jatkeeksi, ja sen avulla voidaan vähentää päästöjä ja parantaa elämänlaatua”, hän sanoo.

Ajoneuvojen vapaa pysäköinti vähenemässä

Pysäköinti on yksi näkyvimmistä ja eniten tunteita herättävistä mikroliikkumisen kysymyksistä – ja tutkijoilla on sen suhteen hyviä uutisia.

”Vapaata pysäköintiä on kritisoitu paljon, koska potkulaudat tukkivat jalkakäytäviä ja sisäänkäyntejä, jos ne saa jättää minne tahansa. Tutkimuksemme mukaan vapaa pysäköinti on yhä yleisin malli maailmanlaajuisesti, mutta sen valta on hitaasti murenemassa”, Mladenović kertoo.

Tällä hetkellä 38 prosenttia mikroliikkumisen palveluista maailmassa toimii vapaalla pysäköinnillä, ja 30 prosenttia hyödyntää niin sanottuja virtuaaliasemia – GPS:n avulla määriteltyjä pysäköintialueita, joissa ajoneuvo on jätettävä tiettyyn paikkaan, mutta fyysisiä telakoita ei tarvita.

”Tällaiset ‘drop zone’ -alueet ovat huomattavasti tehokkaampi tapa hallita ajoneuvojen pysäköintiä kuin täysin vapaa pysäköinti. Tutkimuksemme osoittaa, että virtuaaliasemat yleistyvät erityisesti suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa”, Kajava sanoo.

Pohjoismaista Norja on ollut edelläkävijä virtuaaliasemien käyttöönotossa, ja monissa norjalaiskaupungeissa on tiukat pysäköintisäännöt sähköpotkulaudoille ja pyörille. Noin 59 prosenttia Norjan mikroliikkumisen palveluista käyttää virtuaalipysäköintiä, kun Suomessa ja Ruotsissa osuus on lähellä 50 prosenttia.

Mikroliikkumisen lainsäädännössä työtä jäljellä

Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä. Tämä tarkoittaa selkeitä pysäköintiä ja turvallisuutta koskevia sääntöjä, operaattoreiden velvoittamista datansa avaamiseen sekä mikroliikkumisen kytkemistä pitkäjänteiseen liikenne- ja katuympäristön suunnitteluun.

”Koska mikroliikkuminen on tullut jäädäkseen, kunnat eivät voi enää vain jäädä odottamaan ja katsomaan, mitä tapahtuu. Jos suomalaiset kaupungit ja valtion viranomaiset tekevät yhteistyötä kehityksen ohjaamiseksi, mikroliikkuminen voi olla voimakas työkalu kohti puhtaampia, turvallisempia ja elinvoimaisempia kaupunkeja”, Mladenović sanoo.

Vuonna 2025 Suomessa säädettiin laki, jonka myötä kunnat voivat myöntää lupia mikroliikkumisen operaattoreille ja siten ohjata kehitystä. Tutkijat pitävät tätä tervetulleena muutoksena ja useat kaupungit ovat jo ottaneetkin aktiivisia askelia. Käytännön tasolla on kuitenkin edelleen paljon ratkaistavaa.

”Tarvitsemme yhtenäiset perusvaatimukset esimerkiksi pysäköintiin ja nopeusrajoituksiin liittyen. Lisäksi lupien vaikutuksia pitäisi arvioida kunnolla. Aiemmassa,  havaitsimme myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen Helsingin sähköpotkulautarajoitusten jälkeen. Vastaava arviointi pitäisi tehdä tänä vuonna uuden lainsäädännön käyttöönoton jälkeen”, Mladenović sanoo.

Lue lisää: