Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla
Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen laajan, pitkältä ajalta kerättyyn satelliittidataan pohjautuvan analyysin turvemaiden eli ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksista.
Tutkimuksen pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Iuliia Burdun kertoo, että NASAn satelliittikuva-aikasarjoja analysoitiin yli 20 vuoden ajalta.
Tutkijat tarkastelivat turvemaiden tärkeitä ilmastomuuttujia: lämpötilaa, kasvillisuutta sekä säteilyn heijastumista eli albedoa. Tutkimus osoitti selviä muutoksia reilu vuosikymmen ennallistamistoimenpiteiden aloittamisesta.
”Ennallistettujen alueiden heijastavuus ja lämpötila alkoivat muistuttaa enemmän luonnontilaisia soita kuin turvemaita, käytännössä kaikilla tutkituilla alueilla”, Burdun kiteyttää.
Tutkimuksessa oli mukana 72 aluetta Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Maita yhdistää soiden merkittävä osuus maapinta-alasta.
Mukana oli muun muassa puustoisia ja avoimia soita, turpeennostoalueita ja maanviljelystä varten ojitettua turvealoja.
Ennallistamisen vaikutukset kasvillisuuteen eivät olleet yhtä nopeita ja yhtenäisiä kuin lämpötiloihin ja heijastavuuteen. Burdunin mukaan tähän on useita syitä.
”Heijastavuus ja lämpötila muuttuvat nopeammin turvemaan vettyessä, mutta kasvillisuuden palaaminen kestää kauemmin. Pelkkä ojien tukkiminen ei useinkaan riitä, vaan vaaditaan muitakin toimenpiteitä. Puustoisilla soilla se voi tarkoittaa puiden kaatamista, kun taas täysin ilman kasvillisuuta olevilla turpeennostoalueilla esimerkiksi sammaleen istuttamista”, hän selittää.
Tarkempaa tietoa ekosysteemien tilasta
Kun suo ojitetaan, turve kuivuu ja siihen varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. Ojitetut turvemaat aiheuttavatkin arviolta noin 5 prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä.
Ojittamattomilla soilla onkin tärkeä rooli sekä hiilinielujen että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Suomi ja monet muut maat ovat käynnistämässä laajamittaista turvemaiden ennallistamista, muun muassa EU:n ennallistamisasetuksen vauhdittamana.
Suomen pinta-alasta soita on noin kolmasosa, mistä noin puolet on ojitettuja. Ennallistaminen on suuri ja kallis urakka, ja pelkillä maastomittauksilla sen onnistumista ja vaikutuksia on mahdotonta seurata, korostaa tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston professori Miina Rautiainen.
”Turvemaiden ennallistamispäätösten ja -toimenpiteiden tueksi tarvitaan Suomessa ja maailmalla kiireellisesti monipuolista tietoa sekä luonnontilaisten soiden ominaisuuksista että ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvien antama data on avainasemassa, kun haluamme ymmärtää ekosysteemien muutoksia laajoilla maantieteellisillä alueilla.”
Tutkijat tekivät tiivistä yhteistyötä Luonnonvarakeskukse nkanssa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa
Lue lisää uutisia
Maata pitkin maailmalle? Vähemmän päästöjä, enemmän elämyksiä
Minna Halme ja Hanne Savolainen kertovat, miksi he päättivät matkustaa konferenssiin muulla tavoin kuin lentäen.
Mukana matkassa: Tuulivoimalan vanha siipi sai uuden elämän
Aalto-yliopistosta ponnistanut Reverlast tekee käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden siivistä vuosikymmeniä meressä kestäviä laitureita. Niistä ensimmäinen kelluttaa sympaattista yhteisösaunaa kampuksen rannassa.
Hiilinieluja kaupungin alla – mistä tehdään tulevaisuuden infra?
Rakentaminen on yhä ilmastopäästöjen pahis, mutta se voisi olla myös osa ratkaisua. Infrarakentamisen uusissa materiaaleissa kytee muutos, kun tutkijat, kaupungit ja yritykset etsivät yhdessä tapoja rakentaa kestävämpää maailmaa – jopa hiiltä sitovaa.