Kunniatohtorit Aalto-yliopistossa
Kunniatohtorit kautta aikojen Aalto-yliopiston korkeakouluissa ja niiden edeltäjäkorkeakouluissa.
Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut myöntävät vuonna 2026 kunniatohtorin arvon seitsemälle merkittävälle tieteen ja tekniikan vaikuttajalle. Kunniatohtorit vihitään 12. kesäkuuta juhlallisessa tekniikan alan tohtoripromootiossa. &²Ô²ú²õ±è;
Kunniatohtorin arvo on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa, ja promootio on yliopiston arvokkain juhlatilaisuus.
Tekniikan korkeakoulut voivat myöntää kunniatohtorin arvon ja siihen liittyvät arvomerkit tohtoripromootion yhteydessä henkilölle, jolla on vahva yhteys Aalto-yliopistoon ja joka tieteen tai tekniikan tai muun yhteiskunnallisen tai kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi.
Aalto-yliopiston 2026 nimitettävät tekniikan kunniatohtorit ovat:
Professori Frede Blaabjerg, Aalborgin yliopisto
Professori Frede Blaabjerg on kansainvälisesti arvostettu tutkija Aalborgin yliopistossa Tanskassa. Blaabjergin tutkimusalueisiin kuuluu tehoelektroniikka ja sen sovellukset tuulivoimaloissa ja aurinkosähköjärjestelmissä sekä tehoelektroniikkaan perustuvien sähköjärjestelmien ja nopeussäädettyjen sähkömoottorikäyttöjen luotettavuus, yliaallot ja säätö.
Blaabjerg väitteli sähkötekniikan tohtoriksi Aalborgin yliopistosta vuonna 1995. Muutamaa vuotta myöhemmin hän jatkoi samassa yliopistossa tenure track -uralle, jossa hän on työskennellyt jo yli kolmekymmentä vuotta.
Uransa aikana Blaabjerg on saanut lukuisia palkintoja (esimerkiksi IEEE Edison Medal) sekä kirjoittanut monia tutkimusartikkeleita ja kirjoja, mukaan lukien useita yhteisjulkaisuja Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen kanssa. Hänen yhteistyönsä Aalto-yliopiston kanssa ei rajoitu vain tutkimusartikkeleihin, sillä hän on myös toiminut muun muassa tenure track -nimitysten ulkopuolisena arvioijana, väitöskirjojen vastaväittäjänä ja ennakkotarkastajana, järjestänyt tutkijavierailuja sekä toiminut Suurnopeuksiset sähkömekaaniset energianmuunnosjärjestelmät (CoE HiECSs) -huippuyksikön tieteellisen tukiryhmän (Scientific Advisory Board, SAB) jäsenenä.
Blaabjerg on myös toiminut muun muassa IEEE Power Electronics Society -yhdistyksen puheenjohtajana (2019–2020) ja Tanskan teknisten tieteiden akatemian varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä hän toimii esimerkiksi Tanskan kuninkaallisessa tiedeakatemiassa (2020–) sekä Tanskan tutkimus- ja innovaationeuvoston (DFIR) puheenjohtajana (2020–2026).
Synnöve Carlson, professori emerita
Synnöve Carlson on ansioitunut neurotieteilijä. Hänen tutkimuksensa on tuonut uutta tietoa rakenteellisten ja toiminnallisten aivoverkostojen normaalista kehityksestä ja niiden muovautuvuudesta erityisesti synnynnäisesti sokeilla ja ennenaikaisesti syntyneillä.
Carlsonin yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa on ollut laaja-alaista ja pitkäkestoista. Hän on toiminut työelämäprofessorina vuodesta 2013 sekä neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen varajohtajana vuosina 2015–2019.
Synnöve Carlson on ollut jäsenenä useissa Aalto-yliopiston komiteoissa ja hän on Aalto Science Instituten sekä Aalto Brain Centren johtoryhmien pitkäaikainen jäsen. Hän toimi myös Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja HUSin BRAHE-neurotutkimusyhteistyön johtoryhmän puheenjohtajana. Hän on toiminut vuosikymmenen ajan vastuuopettajana Aivoaakkoset-kurssilla, joka antaa opiskelijoille perustiedot ihmisaivojen ja -mielen toiminnasta sekä alan tutkimuksesta.
Carlsonin tutkimusryhmä on kuulunut vuosina 2002–2007 ja 2006–2011 kahteen Suomen Akatemian huippuyksikköön, joissa Carlson toimi varajohtajana. Hänellä on ollut keskeisiä luottamustehtäviä muun muassa Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen toimeenpanevan ryhmän jäsenenä ja ohjausryhmän varajäsenenä.
Näissä tehtävissä Carlson on vahvistanut merkittävästi neurotieteen tutkimusta ja opetusta Aalto-yliopistossa ja Suomessa.
Mervi Heinaro, apulaiskaupunginjohtaja, Espoo &²Ô²ú²õ±è;
Mervi Heinaro on Espoon kaupungin talouskehityksestä, urheilusta ja kulttuurista vastaava apulaiskaupunginjohtaja. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Espoon innovaatioekosysteemin kehittämiseksi erityisesti Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa. Ennen nykyistä tehtäväänsä Heinaro työskenteli yksityisellä sektorilla eri toimialoilla suurissa kansainvälisissä yrityksissä sekä McKinsey & Company -konsulttiyhtiössä useissa maissa, ja hän on perustanut lisättyä ääniteknologiaa tarjoavan startup-yrityksen.
Apulaiskaupunginjohtajana Mervi Heinaro on tukenut systemaattisesti opiskelijoiden yrittäjyyttä ja työllistymistä, yliopistolähtöisiä syväteknologia-alan startup-yrityksiä, Aalto-yliopistossa toimivien yrityskiihdyttämöiden toimintaa sekä luovien alojen tuomista Aallon kampukselle. Lisäksi Heinaro on ollut vahvasti tukemassa Otaniemi-Keilaniemi-alueen yritysten ja Aallon välistä toimintaa.
Mervi Heinaro on lnsinööritieteiden korkeakoulun neuvoa antavan tukiryhmän jäsen. Hän on kauppatieteiden maisteri Åbo Akademista ja filosofian maisteri University of East Angliasta Iso-Britanniasta.
Jari Jokinen, toiminnanjohtaja, Tekniikan akateemiset TEK
Jari Jokinen on Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja. Hän on pitkän linjan vaikuttaja, johtaja ja visionääri Suomen korkeakoulumaailmassa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.
Aalto-yliopiston perustamisessa ja toiminnan vakiinnuttamisessa Jari Jokinen oli avainasemassa. Hän edisti hanketta projektipäällikkönä ensin opetus- ja kulttuuriministeriössä vuosina 2007–2008 ja sen jälkeen Aalto-korkeakoulusäätiössä sen ensimmäisenä työntekijänä. Jokinen toimi Aalto-yliopiston ensimmäisenä kehitysjohtajana vuosina 2009–2015. Hän oli keskeisessä roolissa yliopiston vakinnuttamisessa tunnustetuksi suomalaiseksi ja eurooppalaiseksi edelläkävijäyliopistoksi.
Aalto-yliopiston jälkeen Jokinen siirtyi Tekniikan akateemiset TEKiin vuonna 2015, ensin koulutuspolitiikasta ja tutkimuksesta vastaavaksi johtajaksi ja vuodesta 2018 alkaen toiminnanjohtajaksi. Jokinen on ollut Aallon keskeinen kumppani erityisesti tekniikan alan koulutuksen ja tutkimuksen edellytysten parantamisessa Suomessa.
Jari Jokinen on diplomi-insinööri tuotantotalouden alalta Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUTista. Hän on Teknillisten tieteiden akatemian jäsen ja Työllisyysrahaston hallintoneuvoston jäsen, Akavan ensimmäinen varapuheenjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan hallintoneuvoston jäsen ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja.
Professori Alan Organschi, Yalen yliopisto
Alan Organschi on kansainvälisesti tunnettu arkkitehti ja tutkija sekä professori Yalen yliopiston arkkitehtuurikoulussa Yhdysvalloissa. Hän on vähähiilisen rakentamisen, puurakentamisen ja kiertotalouden edelläkävijä, joka yhdistää työssään suunnittelun, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Akateemisen toimintansa lisäksi hän on palkittu arkkitehti sekä arkkitehtitoimiston ja puurakentamisyrityksen perustaja.
Professori Organschin työ keskittyy rakennusalan ilmastovaikutusten vähentämiseen ja siihen, miten rakentaminen voidaan sovittaa planeetan kantokyvyn rajoihin. Hän on käynnistänyt kansainvälisiä aloitteita ja tehnyt merkittävää työtä osoittaakseen, kuinka materiaalivalinnat ja metsien kestävä käyttö voivat muuttaa rakennetun ympäristön hiiltä sitovaksi ja ilmastopositiiviseksi. Hänen työllään on ollut laaja vaikutus siihen, miten rakennusalan päästöjä tarkastellaan osana globaalia ilmastokeskustelua ja kuinka arkkitehdit voivat omalla työllään edistää siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan.
Alan Organschi on tehnyt pitkään tiivistä yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa. Hän on ollut mukana kehittämässä vähähiiliseen rakentamiseen ja kiertotalouteen liittyvää opetusta ja tutkimusta sekä luomassa kansainvälisiä verkostoja, jotka edistävät kestäviä rakentamisen ratkaisuja. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö on vahvistanut Aallon ja Yalen välisiä yhteyksiä sekä yhteistä tavoitetta uudistaa kokonaisvaltaisesti rakentamisen alaa.
Professori Thomas Rosenau, BOKU-yliopisto, Wien
Professori Thomas Rosenau tutkii uusiutuvien luonnonvarojen kemiaa. Hänet tunnetaan kansainvälisesti vihreän kemian ja biopolymeeritutkimuksen asiantuntijana, ja hän on tehnyt merkittäviä kontribuutioita puukemian, vihreän kemian sekä biopolymeerien, kuten selluloosan ja ligniinin, tutkimukseen.
Rosenau’n tutkimus on tuottanut edistysaskeleita ja innovaatioita selluloosakemian ja kuituteknologian aloilla sekä ligniinin hyödyntämisessä. Lisäksi hän on analysoinut selluloosan vanhenemista ja kellastumista sekä kehittänyt selektiivisiä ja ympäristöystävällisiä derivatisointimenetelmiä. Rosenau on julkaissut yli 550 tieteellistä artikkelia, joihin on viitattu lähes 16 000 kertaa, ja ohjannut yli 90 väitöskirjaa. Hänen työnsä on saanut kansainvälistä tunnustusta, kuten American Chemical Societyn Anselme Payen -palkinnon, Cellulose Society of Japanin Hayashi Jisuke International Cellulose Award -palkinnon sekä International Green Chemistry Challenge Award -palkinnon.
Rosenau tekee laajaa yhteistyötä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun tutkijoiden kanssa ja on toiminut yhteiskirjoittajana Aallon tutkijoiden kanssa 28 eri julkaisussa. Hän on toiminut viimeiset neljä vuotta korkeakoulun tieteellisen tukiryhmän (SAB, Scientific Advisory Board) puheenjohtajana sekä vastaväittäjänä kolmessa Aalto-yliopistossa tehdyssä väitöskirjassa. Lisäksi hän on edistänyt Aallon tohtori- ja postdoc-tutkijoiden tutkimusvierailuja BOKU-yliopistoon, mikä on vahvistanut yhteistyötä ja johtanut vaikuttaviin yhteisjulkaisuihin.
µþ±ð°ù²Ô³ó²¹°ù»å S³¦³óö±ô°ì´Ç±è´Ú, tieteellinen johtaja, ELLIS Institute Tübingen, professori, ETH Zürich &²Ô²ú²õ±è;
Bernhard Schölkopf on tietojenkäsittelytieteen professori ja Euroopan johtavia tekoälytutkijoita. Schölkopf on Saksan Tübingenissä sijaitsevan, tekoälytutkimusta edistävän ELLIS-instituutin tieteellinen johtaja ja kuuluu koko ELLIS-verkoston perustajajäseniin. Hän on ollut keskeisessä roolissa mahdollistamassa Suomen ELLIS-instituutin perustamista. Näin Schölkopf on ollut mukana vahvistamassa Aalto-yliopiston asemaa sekä Euroopan että Suomen tekoälytutkimuksen alueella.
Schölkopf ja hänen ryhmänsä ovat edistäneet lukuisia soveltavan koneoppimisen alueita. Hänen tutkimuksensa hyödyttää yhteiskuntaa sovelluksina niin tähtitieteessä, biologiassa, konenäössä, robotiikassa kuin neurotieteissä ja kognitiotieteissä. Hänen tutkimuksensa ovat saaneet laajaa kansainvälistä arvostusta ja useita palkintoja.
Bernhard Schölkopf on osallistunut aktiivisesti Aalto-yliopiston koneoppimisen tutkimukseen. Hän on muun muassa pitänyt kutsuluentoja, tehnyt yhteisjulkaisuja ja isännöinyt tutkimusvierailuja. Seuraavan sukupolven tutkijoiden mentoroinnilla ja laajalla yhteiskunnallisella yhteistyöllä Schölkopf on vahvistanut innovaatiokykyä ja taloudellista kapasiteettia Euroopassa ja ympäri maailmaa.
Kunniatohtorit kautta aikojen Aalto-yliopiston korkeakouluissa ja niiden edeltäjäkorkeakouluissa.
Seuraava tekniikan alan tohtoripromootio järjestetään 12. kesäkuuta 2026.