������

Elokuva sijoittuu syyrialaiseen vankilaan ja tapahtumat nähdään sellin ovessa olevan pienen luukun kautta, nuoren opiskelijan näkökulmasta. Päähenkilö näkee vain osia siitä mitä tapahtuu ja katsojan mielikuville annetaan paljon tilaa. Elokuva pohjaa todellisiin, Syyrian sittemmin syrjäytetyn diktaattorin Bašar al-Assadin ajan pahamaineisiin kidutuskeskuksiin. Elokuvan visuaalisuus on vahvaa ja uskottavaa — ja onkin varsin yllättävää, että elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan Otaniemessä Aalto-yliopiston tiloissa. 

My Name is Hope voitti Rakkautta ja anarkiaa 2025 -festivaalin kotimaisen kilpailun pääpalkinnon ja nyt vuoden 2025 lyhytelokuvan Jussi-palkinnon.   

MY NAME IS HOPE 
Sherwan Haji, ohjaaja
Hadi Nikzad, tuottaja
Kari Ahotupa, tuottaja
Maté Papp, kuvaaja
Saku Anttila, äänisuunnittelija
Jette Keedus, leikkaus
Ville Väisänen, lavastussuunnittelu


Jussi-palkittujen joukossa runsaasti myös ELOn alumneja ja opiskelijoita

Vuoden elokuva:
Jossain on valo joka ei sammu - ohjaaja Lauri-Matti Parppei ja tuottaja Ilona Tolmunen 

Vuoden ohjaus: 
Jossain on valo joka ei sammu - ohjaaja Lauri-Matti Parppei 

Vuoden käsikirjoitus:
Jossain on valo joka ei sammu - ohjaaja, käsikirjoittaja Lauri-Matti Parppei 

Vuoden kuvaus:
Orenda - kuvaaja Max Smeds

Vuoden musiikki:
Jossain on valo joka ei sammu - Lauri-Matti Parppei

Vuoden äänisuunnittelu:
Jossain on valo joka ei sammu - äänisuunnittelija Juuso Oksala (

Vuoden leikkaus: 
The Helsinki Effect - leikkaaja Markus Leppälä 

Vuoden dokumenttielokuva:
The Helsinki Effect - tuottaja Sandra Enkvist