Suomen metsiä ravitaan lannoitteella, jossa on energiasyöppöä typpeä ja Marokossa louhittua fosforia. Tutkijat kehittivät sille ekohaastajan, jonka ainekset ovat jätteenkäsittelylaitokselta ja esikuva 1800-luvulta. Se tekisi hyvää metsälle ja ympäristölle – mutta ensin lainsäädännön on muututtava.
Sonja Dallyn muotoilee ekolannoitteesta ahaa-elämystä
Oivallus on kiinnostavan näyttelyn tärkein tekijä, materiaalien mahdollisuuksista innostunut opiskelija sanoo.
Viime toukokuussa Sonja Dallynin silmiin osui kiinnostava sähköpostiviesti: Putretiksi nimettyä ekolannoitetta kehittävä tutkijatiimi etsi joukkoonsa muotoilun opiskelijaa.
”He tarvitsivat näyttelyassistentin ilmastonmuutosratkaisuja esittelevään Cooler Planet -näyttelyyn. Olin osallistunut siihen edellisenä vuonna omilla töilläni, ja ajattelin, että osaamisestani olisi heille hyötyä”, Dallyn muistelee.
Paikan saanut Dallyn aloitti urakkansa pitkällä keskustelulla tutkija Hanna Vanhasen kanssa. Putretti valmistetaan kompostista ja tuhkasta, mutta Dallynia kiinnostivat prosessia enemmän sen vaikutukset.
”Se on se juttu, jota katsojakin usein ensimmäisenä näyttelyssä pohtivat: mitä tämä tekee, mitä hyötyä siitä on ja miksi se on tärkeää? Sen avaamisesta koko näyttelyn rakentaminen lähti liikkeelle.”
Taimi valokeilassa
Putretin idea on metsien kasvun ja sitä kautta hiilinielun lisääminen lannoitteella, joka ei syö uusia resursseja vaan kierrättää jo olemassa olevia ravinteita takaisin luontoon. Näyttelyssä tätä kiertoa ja kasvua kuvaa männyntaimi, joka valokeilassaan toimii katsojan luokseen vetävänä katseenvangitsijana.
”Toimiva näyttelykokonaisuus vaatii aina yhden showstopperin. Ydinasiat pitää esittää selkeästi ja tiiviisti ja tutkimusdata paketoida visuaalisiksi esimerkeiksi ja poluiksi, jotka vieraan on helppo ymmärtää”, Sonja Dallyn sanoo ja nostaa omaksi tuoreeksi näyttelysuosikikseen Näytös21:n näyttelyn Helsingin keskustassa.
”Se yhdisti hienosti vaatteet ja videon, ja suunnittelijoiden mallistoista poimitut elementit johdattivat kävijää paikasta toiseen. Pandemiasta johtuvan etäilyn hyötypuolien oivaltaminen ja näyttelyvierailijan "katseen" huomioiminen olivat näyttelyn vahvuuksia. Näytöksen someen kuvatut mainosjulisteet toivat hauskasti esiin sen, että tänä vuonna verkossa esitetty näytös oli kaikille avoin, paikasta riippumatta. ”
Näyttelysuunnittelun rinnalla Dallyn viimeistelee muotoilun kanditutkintoaan. Hän nauraa koonneensa opintoihinsa valtavasti eri asioita keramiikasta lasiin ja uusiin biomateriaaleihin.
”Eri alojen yhdistäminen ja monialaiset tiimit ovat minusta tosi hedelmällisiä juttuja. Muotoilijan työ voi auttaa myös siinä, ettei tiede jää vain tieteellisen yhteisön sisälle vaan tulee lähemmäs kansalaisia. Haluaisin, että minun työni kautta ihmiset saisivat oivalluksen: miten iso käyttämätön potentiaali meillä on tuotannon sivuvirroissa ja miten tärkeää on saada ne kaikki kiertämään takaisin luontoon.”
Miten 1800-luvun lannoiteresepti tuunataan 2000-luvulle? Lue Putretin tarina!
Helsinki Design Week on saapunut Otaniemeen – teemana resurssiviisaus
Mitä on viisasta suunnitella seuraaville sukupolville? Ainakin luksusvärejä pelloilta, puettavia aurinkokennoja ja paljon muuta - tervetuloa kurkistamaan tulevaan!
Lue lisää uutisia
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa
Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen
Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.